välitapahtuma

Finnish

Etymology

väli +‎ tapahtuma

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋæliˌtɑpɑhtumɑ/, [ˈʋæliˌt̪ɑ̝pɑ̝hˌt̪umɑ̝]
  • Rhymes: -umɑ
  • Syllabification(key): vä‧li‧ta‧pah‧tu‧ma
  • Hyphenation(key): väli‧tapah‧tu‧ma

Noun

välitapahtuma

  1. intermediate event
  2. (statistics) nonterminal event

Declension

Inflection of välitapahtuma (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative välitapahtuma välitapahtumat
genitive välitapahtuman välitapahtumien
partitive välitapahtumaa välitapahtumia
illative välitapahtumaan välitapahtumiin
singular plural
nominative välitapahtuma välitapahtumat
accusative nom. välitapahtuma välitapahtumat
gen. välitapahtuman
genitive välitapahtuman välitapahtumien
välitapahtumain rare
partitive välitapahtumaa välitapahtumia
inessive välitapahtumassa välitapahtumissa
elative välitapahtumasta välitapahtumista
illative välitapahtumaan välitapahtumiin
adessive välitapahtumalla välitapahtumilla
ablative välitapahtumalta välitapahtumilta
allative välitapahtumalle välitapahtumille
essive välitapahtumana välitapahtumina
translative välitapahtumaksi välitapahtumiksi
abessive välitapahtumatta välitapahtumitta
instructive — välitapahtumin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of välitapahtuma (Kotus type 10/koira, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative välitapahtumani välitapahtumani
accusative nom. välitapahtumani välitapahtumani
gen. välitapahtumani
genitive välitapahtumani välitapahtumieni
välitapahtumaini rare
partitive välitapahtumaani välitapahtumiani
inessive välitapahtumassani välitapahtumissani
elative välitapahtumastani välitapahtumistani
illative välitapahtumaani välitapahtumiini
adessive välitapahtumallani välitapahtumillani
ablative välitapahtumaltani välitapahtumiltani
allative välitapahtumalleni välitapahtumilleni
essive välitapahtumanani välitapahtuminani
translative välitapahtumakseni välitapahtumikseni
abessive välitapahtumattani välitapahtumittani
instructive — —
comitative — välitapahtumineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative välitapahtumasi välitapahtumasi
accusative nom. välitapahtumasi välitapahtumasi
gen. välitapahtumasi
genitive välitapahtumasi välitapahtumiesi
välitapahtumaisi rare
partitive välitapahtumaasi välitapahtumiasi
inessive välitapahtumassasi välitapahtumissasi
elative välitapahtumastasi välitapahtumistasi
illative välitapahtumaasi välitapahtumiisi
adessive välitapahtumallasi välitapahtumillasi
ablative välitapahtumaltasi välitapahtumiltasi
allative välitapahtumallesi välitapahtumillesi
essive välitapahtumanasi välitapahtuminasi
translative välitapahtumaksesi välitapahtumiksesi
abessive välitapahtumattasi välitapahtumittasi
instructive — —
comitative — välitapahtuminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative välitapahtumamme välitapahtumamme
accusative nom. välitapahtumamme välitapahtumamme
gen. välitapahtumamme
genitive välitapahtumamme välitapahtumiemme
välitapahtumaimme rare
partitive välitapahtumaamme välitapahtumiamme
inessive välitapahtumassamme välitapahtumissamme
elative välitapahtumastamme välitapahtumistamme
illative välitapahtumaamme välitapahtumiimme
adessive välitapahtumallamme välitapahtumillamme
ablative välitapahtumaltamme välitapahtumiltamme
allative välitapahtumallemme välitapahtumillemme
essive välitapahtumanamme välitapahtuminamme
translative välitapahtumaksemme välitapahtumiksemme
abessive välitapahtumattamme välitapahtumittamme
instructive — —
comitative — välitapahtuminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative välitapahtumanne välitapahtumanne
accusative nom. välitapahtumanne välitapahtumanne
gen. välitapahtumanne
genitive välitapahtumanne välitapahtumienne
välitapahtumainne rare
partitive välitapahtumaanne välitapahtumianne
inessive välitapahtumassanne välitapahtumissanne
elative välitapahtumastanne välitapahtumistanne
illative välitapahtumaanne välitapahtumiinne
adessive välitapahtumallanne välitapahtumillanne
ablative välitapahtumaltanne välitapahtumiltanne
allative välitapahtumallenne välitapahtumillenne
essive välitapahtumananne välitapahtuminanne
translative välitapahtumaksenne välitapahtumiksenne
abessive välitapahtumattanne välitapahtumittanne
instructive — —
comitative — välitapahtuminenne
third-person possessor
singular plural
nominative välitapahtumansa välitapahtumansa
accusative nom. välitapahtumansa välitapahtumansa
gen. välitapahtumansa
genitive välitapahtumansa välitapahtumiensa
välitapahtumainsa rare
partitive välitapahtumaansa välitapahtumiaan
välitapahtumiansa
inessive välitapahtumassaan
välitapahtumassansa 		välitapahtumissaan
välitapahtumissansa
elative välitapahtumastaan
välitapahtumastansa 		välitapahtumistaan
välitapahtumistansa
illative välitapahtumaansa välitapahtumiinsa
adessive välitapahtumallaan
välitapahtumallansa 		välitapahtumillaan
välitapahtumillansa
ablative välitapahtumaltaan
välitapahtumaltansa 		välitapahtumiltaan
välitapahtumiltansa
allative välitapahtumalleen
välitapahtumallensa 		välitapahtumilleen
välitapahtumillensa
essive välitapahtumanaan
välitapahtumanansa 		välitapahtuminaan
välitapahtuminansa
translative välitapahtumakseen
välitapahtumaksensa 		välitapahtumikseen
välitapahtumiksensa
abessive välitapahtumattaan
välitapahtumattansa 		välitapahtumittaan
välitapahtumittansa
instructive — —
comitative — välitapahtumineen
välitapahtuminensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.