välitin

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋælitin/, [ˈʋælit̪in]
  • Rhymes: -ælitin
  • Syllabification(key): vä‧li‧tin
  • Hyphenation(key): vä‧li‧tin

Etymology 1

välittää +‎ -in

Noun

välitin

  1. data forwarder; a device forwarding or intermediating data
    Synonym: välitinlaite
Declension
Inflection of välitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative välitin välittimet
genitive välittimen välittimien
välitinten
partitive välitintä välittimiä
illative välittimeen välittimiin
singular plural
nominative välitin välittimet
accusative nom. välitin välittimet
gen. välittimen
genitive välittimen välittimien
välitinten
partitive välitintä välittimiä
inessive välittimessä välittimissä
elative välittimestä välittimistä
illative välittimeen välittimiin
adessive välittimellä välittimillä
ablative välittimeltä välittimiltä
allative välittimelle välittimille
essive välittimenä välittiminä
translative välittimeksi välittimiksi
abessive välittimettä välittimittä
instructive — välittimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of välitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative välittimeni välittimeni
accusative nom. välittimeni välittimeni
gen. välittimeni
genitive välittimeni välittimieni
välitinteni
partitive välitintäni välittimiäni
inessive välittimessäni välittimissäni
elative välittimestäni välittimistäni
illative välittimeeni välittimiini
adessive välittimelläni välittimilläni
ablative välittimeltäni välittimiltäni
allative välittimelleni välittimilleni
essive välittimenäni välittiminäni
translative välittimekseni välittimikseni
abessive välittimettäni välittimittäni
instructive — —
comitative — välittimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative välittimesi välittimesi
accusative nom. välittimesi välittimesi
gen. välittimesi
genitive välittimesi välittimiesi
välitintesi
partitive välitintäsi välittimiäsi
inessive välittimessäsi välittimissäsi
elative välittimestäsi välittimistäsi
illative välittimeesi välittimiisi
adessive välittimelläsi välittimilläsi
ablative välittimeltäsi välittimiltäsi
allative välittimellesi välittimillesi
essive välittimenäsi välittiminäsi
translative välittimeksesi välittimiksesi
abessive välittimettäsi välittimittäsi
instructive — —
comitative — välittiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative välittimemme välittimemme
accusative nom. välittimemme välittimemme
gen. välittimemme
genitive välittimemme välittimiemme
välitintemme
partitive välitintämme välittimiämme
inessive välittimessämme välittimissämme
elative välittimestämme välittimistämme
illative välittimeemme välittimiimme
adessive välittimellämme välittimillämme
ablative välittimeltämme välittimiltämme
allative välittimellemme välittimillemme
essive välittimenämme välittiminämme
translative välittimeksemme välittimiksemme
abessive välittimettämme välittimittämme
instructive — —
comitative — välittiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative välittimenne välittimenne
accusative nom. välittimenne välittimenne
gen. välittimenne
genitive välittimenne välittimienne
välitintenne
partitive välitintänne välittimiänne
inessive välittimessänne välittimissänne
elative välittimestänne välittimistänne
illative välittimeenne välittimiinne
adessive välittimellänne välittimillänne
ablative välittimeltänne välittimiltänne
allative välittimellenne välittimillenne
essive välittimenänne välittiminänne
translative välittimeksenne välittimiksenne
abessive välittimettänne välittimittänne
instructive — —
comitative — välittiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative välittimensä välittimensä
accusative nom. välittimensä välittimensä
gen. välittimensä
genitive välittimensä välittimiensä
välitintensä
partitive välitintään
välitintänsä 		välittimiään
välittimiänsä
inessive välittimessään
välittimessänsä 		välittimissään
välittimissänsä
elative välittimestään
välittimestänsä 		välittimistään
välittimistänsä
illative välittimeensä välittimiinsä
adessive välittimellään
välittimellänsä 		välittimillään
välittimillänsä
ablative välittimeltään
välittimeltänsä 		välittimiltään
välittimiltänsä
allative välittimelleen
välittimellensä 		välittimilleen
välittimillensä
essive välittimenään
välittimenänsä 		välittiminään
välittiminänsä
translative välittimekseen
välittimeksensä 		välittimikseen
välittimiksensä
abessive välittimettään
välittimettänsä 		välittimittään
välittimittänsä
instructive — —
comitative — välittimineen
välittiminensä
Derived terms
compounds

Etymology 2

Verb

välitin

  1. first-person singular past indicative of välittää
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.