värähteleminen

Finnish

Etymology

värähdellä +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋæræhteleminen/, [ˈʋæræhˌt̪e̞le̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): vä‧räh‧te‧le‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): vä‧räh‧te‧le‧mi‧nen

Noun

värähteleminen

  1. verbal noun of värähdellä
    1. vibrating, rippling, oscillating

Declension

Inflection of värähteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative värähteleminen värähtelemiset
genitive värähtelemisen värähtelemisten
värähtelemisien
partitive värähtelemistä värähtelemisiä
illative värähtelemiseen värähtelemisiin
singular plural
nominative värähteleminen värähtelemiset
accusative nom. värähteleminen värähtelemiset
gen. värähtelemisen
genitive värähtelemisen värähtelemisten
värähtelemisien
partitive värähtelemistä värähtelemisiä
inessive värähtelemisessä värähtelemisissä
elative värähtelemisestä värähtelemisistä
illative värähtelemiseen värähtelemisiin
adessive värähtelemisellä värähtelemisillä
ablative värähtelemiseltä värähtelemisiltä
allative värähtelemiselle värähtelemisille
essive värähtelemisenä värähtelemisinä
translative värähtelemiseksi värähtelemisiksi
abessive värähtelemisettä värähtelemisittä
instructive — värähtelemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of värähteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative värähtelemiseni värähtelemiseni
accusative nom. värähtelemiseni värähtelemiseni
gen. värähtelemiseni
genitive värähtelemiseni värähtelemisteni
värähtelemisieni
partitive värähtelemistäni värähtelemisiäni
inessive värähtelemisessäni värähtelemisissäni
elative värähtelemisestäni värähtelemisistäni
illative värähtelemiseeni värähtelemisiini
adessive värähtelemiselläni värähtelemisilläni
ablative värähtelemiseltäni värähtelemisiltäni
allative värähtelemiselleni värähtelemisilleni
essive värähtelemisenäni värähtelemisinäni
translative värähtelemisekseni värähtelemisikseni
abessive värähtelemisettäni värähtelemisittäni
instructive — —
comitative — värähtelemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative värähtelemisesi värähtelemisesi
accusative nom. värähtelemisesi värähtelemisesi
gen. värähtelemisesi
genitive värähtelemisesi värähtelemistesi
värähtelemisiesi
partitive värähtelemistäsi värähtelemisiäsi
inessive värähtelemisessäsi värähtelemisissäsi
elative värähtelemisestäsi värähtelemisistäsi
illative värähtelemiseesi värähtelemisiisi
adessive värähtelemiselläsi värähtelemisilläsi
ablative värähtelemiseltäsi värähtelemisiltäsi
allative värähtelemisellesi värähtelemisillesi
essive värähtelemisenäsi värähtelemisinäsi
translative värähtelemiseksesi värähtelemisiksesi
abessive värähtelemisettäsi värähtelemisittäsi
instructive — —
comitative — värähtelemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative värähtelemisemme värähtelemisemme
accusative nom. värähtelemisemme värähtelemisemme
gen. värähtelemisemme
genitive värähtelemisemme värähtelemistemme
värähtelemisiemme
partitive värähtelemistämme värähtelemisiämme
inessive värähtelemisessämme värähtelemisissämme
elative värähtelemisestämme värähtelemisistämme
illative värähtelemiseemme värähtelemisiimme
adessive värähtelemisellämme värähtelemisillämme
ablative värähtelemiseltämme värähtelemisiltämme
allative värähtelemisellemme värähtelemisillemme
essive värähtelemisenämme värähtelemisinämme
translative värähtelemiseksemme värähtelemisiksemme
abessive värähtelemisettämme värähtelemisittämme
instructive — —
comitative — värähtelemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative värähtelemisenne värähtelemisenne
accusative nom. värähtelemisenne värähtelemisenne
gen. värähtelemisenne
genitive värähtelemisenne värähtelemistenne
värähtelemisienne
partitive värähtelemistänne värähtelemisiänne
inessive värähtelemisessänne värähtelemisissänne
elative värähtelemisestänne värähtelemisistänne
illative värähtelemiseenne värähtelemisiinne
adessive värähtelemisellänne värähtelemisillänne
ablative värähtelemiseltänne värähtelemisiltänne
allative värähtelemisellenne värähtelemisillenne
essive värähtelemisenänne värähtelemisinänne
translative värähtelemiseksenne värähtelemisiksenne
abessive värähtelemisettänne värähtelemisittänne
instructive — —
comitative — värähtelemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative värähtelemisensä värähtelemisensä
accusative nom. värähtelemisensä värähtelemisensä
gen. värähtelemisensä
genitive värähtelemisensä värähtelemistensä
värähtelemisiensä
partitive värähtelemistään
värähtelemistänsä 		värähtelemisiään
värähtelemisiänsä
inessive värähtelemisessään
värähtelemisessänsä 		värähtelemisissään
värähtelemisissänsä
elative värähtelemisestään
värähtelemisestänsä 		värähtelemisistään
värähtelemisistänsä
illative värähtelemiseensä värähtelemisiinsä
adessive värähtelemisellään
värähtelemisellänsä 		värähtelemisillään
värähtelemisillänsä
ablative värähtelemiseltään
värähtelemiseltänsä 		värähtelemisiltään
värähtelemisiltänsä
allative värähtelemiselleen
värähtelemisellensä 		värähtelemisilleen
värähtelemisillensä
essive värähtelemisenään
värähtelemisenänsä 		värähtelemisinään
värähtelemisinänsä
translative värähtelemisekseen
värähtelemiseksensä 		värähtelemisikseen
värähtelemisiksensä
abessive värähtelemisettään
värähtelemisettänsä 		värähtelemisittään
värähtelemisittänsä
instructive — —
comitative — värähtelemisineen
värähtelemisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.