västärö

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic [Term?], from Proto-Finnic *västä-.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋæstærø/, [ˈʋæs̠tərø̞̥̆]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈʋæstærøi̯/, [ˈʋæʃtærø̞i̯]
  • Rhymes: -æstærø, -æstærøi̯
  • Hyphenation: väs‧tä‧rö

Noun

västärö

  1. synonym of västö

Declension

Declension of västärö (type 4/koivu, no gradation)
singular plural
nominative västärö västäröt
genitive västärön västäröin, västärölöin
partitive västäröä västäröjä, västärölöjä
illative västäröö västäröihe, västärölöihe
inessive västäröös västäröis, västärölöis
elative västäröst västäröist, västärölöist
allative västärölle västäröille, västärölöille
adessive västärööl västäröil, västärölöil
ablative västärölt västäröilt, västärölöilt
translative västäröks västäröiks, västärölöiks
essive västärönnä, västäröön västäröinnä, västärölöinnä, västäröin, västärölöin
exessive1) västärönt västäröint, västärölöint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 686
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.