vaaitseminen

Finnish

Etymology

vaaita +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑː.itseminen/, [ˈʋɑ̝ː.itˌs̠e̞mine̞n]
  • Rhymes: -eminen
  • Syllabification(key): vaa‧it‧se‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): vaa‧it‧se‧mi‧nen

Noun

vaaitseminen

  1. verbal noun of vaaita
    1. determining the height level of a point (in surveying)

Declension

Inflection of vaaitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vaaitseminen vaaitsemiset
genitive vaaitsemisen vaaitsemisten
vaaitsemisien
partitive vaaitsemista vaaitsemisia
illative vaaitsemiseen vaaitsemisiin
singular plural
nominative vaaitseminen vaaitsemiset
accusative nom. vaaitseminen vaaitsemiset
gen. vaaitsemisen
genitive vaaitsemisen vaaitsemisten
vaaitsemisien
partitive vaaitsemista vaaitsemisia
inessive vaaitsemisessa vaaitsemisissa
elative vaaitsemisesta vaaitsemisista
illative vaaitsemiseen vaaitsemisiin
adessive vaaitsemisella vaaitsemisilla
ablative vaaitsemiselta vaaitsemisilta
allative vaaitsemiselle vaaitsemisille
essive vaaitsemisena vaaitsemisina
translative vaaitsemiseksi vaaitsemisiksi
abessive vaaitsemisetta vaaitsemisitta
instructive — vaaitsemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vaaitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vaaitsemiseni vaaitsemiseni
accusative nom. vaaitsemiseni vaaitsemiseni
gen. vaaitsemiseni
genitive vaaitsemiseni vaaitsemisteni
vaaitsemisieni
partitive vaaitsemistani vaaitsemisiani
inessive vaaitsemisessani vaaitsemisissani
elative vaaitsemisestani vaaitsemisistani
illative vaaitsemiseeni vaaitsemisiini
adessive vaaitsemisellani vaaitsemisillani
ablative vaaitsemiseltani vaaitsemisiltani
allative vaaitsemiselleni vaaitsemisilleni
essive vaaitsemisenani vaaitsemisinani
translative vaaitsemisekseni vaaitsemisikseni
abessive vaaitsemisettani vaaitsemisittani
instructive — —
comitative — vaaitsemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vaaitsemisesi vaaitsemisesi
accusative nom. vaaitsemisesi vaaitsemisesi
gen. vaaitsemisesi
genitive vaaitsemisesi vaaitsemistesi
vaaitsemisiesi
partitive vaaitsemistasi vaaitsemisiasi
inessive vaaitsemisessasi vaaitsemisissasi
elative vaaitsemisestasi vaaitsemisistasi
illative vaaitsemiseesi vaaitsemisiisi
adessive vaaitsemisellasi vaaitsemisillasi
ablative vaaitsemiseltasi vaaitsemisiltasi
allative vaaitsemisellesi vaaitsemisillesi
essive vaaitsemisenasi vaaitsemisinasi
translative vaaitsemiseksesi vaaitsemisiksesi
abessive vaaitsemisettasi vaaitsemisittasi
instructive — —
comitative — vaaitsemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vaaitsemisemme vaaitsemisemme
accusative nom. vaaitsemisemme vaaitsemisemme
gen. vaaitsemisemme
genitive vaaitsemisemme vaaitsemistemme
vaaitsemisiemme
partitive vaaitsemistamme vaaitsemisiamme
inessive vaaitsemisessamme vaaitsemisissamme
elative vaaitsemisestamme vaaitsemisistamme
illative vaaitsemiseemme vaaitsemisiimme
adessive vaaitsemisellamme vaaitsemisillamme
ablative vaaitsemiseltamme vaaitsemisiltamme
allative vaaitsemisellemme vaaitsemisillemme
essive vaaitsemisenamme vaaitsemisinamme
translative vaaitsemiseksemme vaaitsemisiksemme
abessive vaaitsemisettamme vaaitsemisittamme
instructive — —
comitative — vaaitsemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vaaitsemisenne vaaitsemisenne
accusative nom. vaaitsemisenne vaaitsemisenne
gen. vaaitsemisenne
genitive vaaitsemisenne vaaitsemistenne
vaaitsemisienne
partitive vaaitsemistanne vaaitsemisianne
inessive vaaitsemisessanne vaaitsemisissanne
elative vaaitsemisestanne vaaitsemisistanne
illative vaaitsemiseenne vaaitsemisiinne
adessive vaaitsemisellanne vaaitsemisillanne
ablative vaaitsemiseltanne vaaitsemisiltanne
allative vaaitsemisellenne vaaitsemisillenne
essive vaaitsemisenanne vaaitsemisinanne
translative vaaitsemiseksenne vaaitsemisiksenne
abessive vaaitsemisettanne vaaitsemisittanne
instructive — —
comitative — vaaitsemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vaaitsemisensa vaaitsemisensa
accusative nom. vaaitsemisensa vaaitsemisensa
gen. vaaitsemisensa
genitive vaaitsemisensa vaaitsemistensa
vaaitsemisiensa
partitive vaaitsemistaan
vaaitsemistansa 		vaaitsemisiaan
vaaitsemisiansa
inessive vaaitsemisessaan
vaaitsemisessansa 		vaaitsemisissaan
vaaitsemisissansa
elative vaaitsemisestaan
vaaitsemisestansa 		vaaitsemisistaan
vaaitsemisistansa
illative vaaitsemiseensa vaaitsemisiinsa
adessive vaaitsemisellaan
vaaitsemisellansa 		vaaitsemisillaan
vaaitsemisillansa
ablative vaaitsemiseltaan
vaaitsemiseltansa 		vaaitsemisiltaan
vaaitsemisiltansa
allative vaaitsemiselleen
vaaitsemisellensa 		vaaitsemisilleen
vaaitsemisillensa
essive vaaitsemisenaan
vaaitsemisenansa 		vaaitsemisinaan
vaaitsemisinansa
translative vaaitsemisekseen
vaaitsemiseksensa 		vaaitsemisikseen
vaaitsemisiksensa
abessive vaaitsemisettaan
vaaitsemisettansa 		vaaitsemisittaan
vaaitsemisittansa
instructive — —
comitative — vaaitsemisineen
vaaitsemisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.