vallitseminen

Finnish

Etymology

vallita +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑlːitseminen/, [ˈʋɑ̝lːitˌs̠e̞mine̞n]
  • Rhymes: -eminen
  • Syllabification(key): val‧lit‧se‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): val‧lit‧se‧mi‧nen

Noun

vallitseminen

  1. verbal noun of vallita
    1. prevailing, predominating
    2. dominating, administering

Declension

Inflection of vallitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vallitseminen vallitsemiset
genitive vallitsemisen vallitsemisten
vallitsemisien
partitive vallitsemista vallitsemisia
illative vallitsemiseen vallitsemisiin
singular plural
nominative vallitseminen vallitsemiset
accusative nom. vallitseminen vallitsemiset
gen. vallitsemisen
genitive vallitsemisen vallitsemisten
vallitsemisien
partitive vallitsemista vallitsemisia
inessive vallitsemisessa vallitsemisissa
elative vallitsemisesta vallitsemisista
illative vallitsemiseen vallitsemisiin
adessive vallitsemisella vallitsemisilla
ablative vallitsemiselta vallitsemisilta
allative vallitsemiselle vallitsemisille
essive vallitsemisena vallitsemisina
translative vallitsemiseksi vallitsemisiksi
abessive vallitsemisetta vallitsemisitta
instructive — vallitsemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vallitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vallitsemiseni vallitsemiseni
accusative nom. vallitsemiseni vallitsemiseni
gen. vallitsemiseni
genitive vallitsemiseni vallitsemisteni
vallitsemisieni
partitive vallitsemistani vallitsemisiani
inessive vallitsemisessani vallitsemisissani
elative vallitsemisestani vallitsemisistani
illative vallitsemiseeni vallitsemisiini
adessive vallitsemisellani vallitsemisillani
ablative vallitsemiseltani vallitsemisiltani
allative vallitsemiselleni vallitsemisilleni
essive vallitsemisenani vallitsemisinani
translative vallitsemisekseni vallitsemisikseni
abessive vallitsemisettani vallitsemisittani
instructive — —
comitative — vallitsemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vallitsemisesi vallitsemisesi
accusative nom. vallitsemisesi vallitsemisesi
gen. vallitsemisesi
genitive vallitsemisesi vallitsemistesi
vallitsemisiesi
partitive vallitsemistasi vallitsemisiasi
inessive vallitsemisessasi vallitsemisissasi
elative vallitsemisestasi vallitsemisistasi
illative vallitsemiseesi vallitsemisiisi
adessive vallitsemisellasi vallitsemisillasi
ablative vallitsemiseltasi vallitsemisiltasi
allative vallitsemisellesi vallitsemisillesi
essive vallitsemisenasi vallitsemisinasi
translative vallitsemiseksesi vallitsemisiksesi
abessive vallitsemisettasi vallitsemisittasi
instructive — —
comitative — vallitsemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vallitsemisemme vallitsemisemme
accusative nom. vallitsemisemme vallitsemisemme
gen. vallitsemisemme
genitive vallitsemisemme vallitsemistemme
vallitsemisiemme
partitive vallitsemistamme vallitsemisiamme
inessive vallitsemisessamme vallitsemisissamme
elative vallitsemisestamme vallitsemisistamme
illative vallitsemiseemme vallitsemisiimme
adessive vallitsemisellamme vallitsemisillamme
ablative vallitsemiseltamme vallitsemisiltamme
allative vallitsemisellemme vallitsemisillemme
essive vallitsemisenamme vallitsemisinamme
translative vallitsemiseksemme vallitsemisiksemme
abessive vallitsemisettamme vallitsemisittamme
instructive — —
comitative — vallitsemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vallitsemisenne vallitsemisenne
accusative nom. vallitsemisenne vallitsemisenne
gen. vallitsemisenne
genitive vallitsemisenne vallitsemistenne
vallitsemisienne
partitive vallitsemistanne vallitsemisianne
inessive vallitsemisessanne vallitsemisissanne
elative vallitsemisestanne vallitsemisistanne
illative vallitsemiseenne vallitsemisiinne
adessive vallitsemisellanne vallitsemisillanne
ablative vallitsemiseltanne vallitsemisiltanne
allative vallitsemisellenne vallitsemisillenne
essive vallitsemisenanne vallitsemisinanne
translative vallitsemiseksenne vallitsemisiksenne
abessive vallitsemisettanne vallitsemisittanne
instructive — —
comitative — vallitsemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vallitsemisensa vallitsemisensa
accusative nom. vallitsemisensa vallitsemisensa
gen. vallitsemisensa
genitive vallitsemisensa vallitsemistensa
vallitsemisiensa
partitive vallitsemistaan
vallitsemistansa 		vallitsemisiaan
vallitsemisiansa
inessive vallitsemisessaan
vallitsemisessansa 		vallitsemisissaan
vallitsemisissansa
elative vallitsemisestaan
vallitsemisestansa 		vallitsemisistaan
vallitsemisistansa
illative vallitsemiseensa vallitsemisiinsa
adessive vallitsemisellaan
vallitsemisellansa 		vallitsemisillaan
vallitsemisillansa
ablative vallitsemiseltaan
vallitsemiseltansa 		vallitsemisiltaan
vallitsemisiltansa
allative vallitsemiselleen
vallitsemisellensa 		vallitsemisilleen
vallitsemisillensa
essive vallitsemisenaan
vallitsemisenansa 		vallitsemisinaan
vallitsemisinansa
translative vallitsemisekseen
vallitsemiseksensa 		vallitsemisikseen
vallitsemisiksensa
abessive vallitsemisettaan
vallitsemisettansa 		vallitsemisittaan
vallitsemisittansa
instructive — —
comitative — vallitsemisineen
vallitsemisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.