vanhentuminen

Finnish

Etymology

vanhentua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑnhentuminen/, [ˈʋɑ̝nhe̞n̪ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): van‧hen‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): van‧hen‧tu‧mi‧nen

Noun

vanhentuminen

  1. verbal noun of vanhentua
    1. synonym of vanheneminen

Declension

Inflection of vanhentuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vanhentuminen vanhentumiset
genitive vanhentumisen vanhentumisten
vanhentumisien
partitive vanhentumista vanhentumisia
illative vanhentumiseen vanhentumisiin
singular plural
nominative vanhentuminen vanhentumiset
accusative nom. vanhentuminen vanhentumiset
gen. vanhentumisen
genitive vanhentumisen vanhentumisten
vanhentumisien
partitive vanhentumista vanhentumisia
inessive vanhentumisessa vanhentumisissa
elative vanhentumisesta vanhentumisista
illative vanhentumiseen vanhentumisiin
adessive vanhentumisella vanhentumisilla
ablative vanhentumiselta vanhentumisilta
allative vanhentumiselle vanhentumisille
essive vanhentumisena vanhentumisina
translative vanhentumiseksi vanhentumisiksi
abessive vanhentumisetta vanhentumisitta
instructive — vanhentumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vanhentuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vanhentumiseni vanhentumiseni
accusative nom. vanhentumiseni vanhentumiseni
gen. vanhentumiseni
genitive vanhentumiseni vanhentumisteni
vanhentumisieni
partitive vanhentumistani vanhentumisiani
inessive vanhentumisessani vanhentumisissani
elative vanhentumisestani vanhentumisistani
illative vanhentumiseeni vanhentumisiini
adessive vanhentumisellani vanhentumisillani
ablative vanhentumiseltani vanhentumisiltani
allative vanhentumiselleni vanhentumisilleni
essive vanhentumisenani vanhentumisinani
translative vanhentumisekseni vanhentumisikseni
abessive vanhentumisettani vanhentumisittani
instructive — —
comitative — vanhentumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vanhentumisesi vanhentumisesi
accusative nom. vanhentumisesi vanhentumisesi
gen. vanhentumisesi
genitive vanhentumisesi vanhentumistesi
vanhentumisiesi
partitive vanhentumistasi vanhentumisiasi
inessive vanhentumisessasi vanhentumisissasi
elative vanhentumisestasi vanhentumisistasi
illative vanhentumiseesi vanhentumisiisi
adessive vanhentumisellasi vanhentumisillasi
ablative vanhentumiseltasi vanhentumisiltasi
allative vanhentumisellesi vanhentumisillesi
essive vanhentumisenasi vanhentumisinasi
translative vanhentumiseksesi vanhentumisiksesi
abessive vanhentumisettasi vanhentumisittasi
instructive — —
comitative — vanhentumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vanhentumisemme vanhentumisemme
accusative nom. vanhentumisemme vanhentumisemme
gen. vanhentumisemme
genitive vanhentumisemme vanhentumistemme
vanhentumisiemme
partitive vanhentumistamme vanhentumisiamme
inessive vanhentumisessamme vanhentumisissamme
elative vanhentumisestamme vanhentumisistamme
illative vanhentumiseemme vanhentumisiimme
adessive vanhentumisellamme vanhentumisillamme
ablative vanhentumiseltamme vanhentumisiltamme
allative vanhentumisellemme vanhentumisillemme
essive vanhentumisenamme vanhentumisinamme
translative vanhentumiseksemme vanhentumisiksemme
abessive vanhentumisettamme vanhentumisittamme
instructive — —
comitative — vanhentumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vanhentumisenne vanhentumisenne
accusative nom. vanhentumisenne vanhentumisenne
gen. vanhentumisenne
genitive vanhentumisenne vanhentumistenne
vanhentumisienne
partitive vanhentumistanne vanhentumisianne
inessive vanhentumisessanne vanhentumisissanne
elative vanhentumisestanne vanhentumisistanne
illative vanhentumiseenne vanhentumisiinne
adessive vanhentumisellanne vanhentumisillanne
ablative vanhentumiseltanne vanhentumisiltanne
allative vanhentumisellenne vanhentumisillenne
essive vanhentumisenanne vanhentumisinanne
translative vanhentumiseksenne vanhentumisiksenne
abessive vanhentumisettanne vanhentumisittanne
instructive — —
comitative — vanhentumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vanhentumisensa vanhentumisensa
accusative nom. vanhentumisensa vanhentumisensa
gen. vanhentumisensa
genitive vanhentumisensa vanhentumistensa
vanhentumisiensa
partitive vanhentumistaan
vanhentumistansa 		vanhentumisiaan
vanhentumisiansa
inessive vanhentumisessaan
vanhentumisessansa 		vanhentumisissaan
vanhentumisissansa
elative vanhentumisestaan
vanhentumisestansa 		vanhentumisistaan
vanhentumisistansa
illative vanhentumiseensa vanhentumisiinsa
adessive vanhentumisellaan
vanhentumisellansa 		vanhentumisillaan
vanhentumisillansa
ablative vanhentumiseltaan
vanhentumiseltansa 		vanhentumisiltaan
vanhentumisiltansa
allative vanhentumiselleen
vanhentumisellensa 		vanhentumisilleen
vanhentumisillensa
essive vanhentumisenaan
vanhentumisenansa 		vanhentumisinaan
vanhentumisinansa
translative vanhentumisekseen
vanhentumiseksensa 		vanhentumisikseen
vanhentumisiksensa
abessive vanhentumisettaan
vanhentumisettansa 		vanhentumisittaan
vanhentumisittansa
instructive — —
comitative — vanhentumisineen
vanhentumisinensa

Derived terms

compounds
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.