vanhurskaus

Finnish

Etymology

vanhurskas +‎ -us

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑnhurskɑus/, [ˈʋɑ̝nhurs̠ˌkɑ̝us̠]
  • Rhymes: -ɑus
  • Syllabification(key): van‧hurs‧ka‧us
  • Hyphenation(key): van‧hurs‧ka‧us

Noun

vanhurskaus

  1. (religion) righteousness

Declension

Inflection of vanhurskaus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative vanhurskaus vanhurskaudet
genitive vanhurskauden vanhurskauksien
partitive vanhurskautta vanhurskauksia
illative vanhurskauteen vanhurskauksiin
singular plural
nominative vanhurskaus vanhurskaudet
accusative nom. vanhurskaus vanhurskaudet
gen. vanhurskauden
genitive vanhurskauden vanhurskauksien
partitive vanhurskautta vanhurskauksia
inessive vanhurskaudessa vanhurskauksissa
elative vanhurskaudesta vanhurskauksista
illative vanhurskauteen vanhurskauksiin
adessive vanhurskaudella vanhurskauksilla
ablative vanhurskaudelta vanhurskauksilta
allative vanhurskaudelle vanhurskauksille
essive vanhurskautena vanhurskauksina
translative vanhurskaudeksi vanhurskauksiksi
abessive vanhurskaudetta vanhurskauksitta
instructive — vanhurskauksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vanhurskaus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vanhurskauteni vanhurskauteni
accusative nom. vanhurskauteni vanhurskauteni
gen. vanhurskauteni
genitive vanhurskauteni vanhurskauksieni
partitive vanhurskauttani vanhurskauksiani
inessive vanhurskaudessani vanhurskauksissani
elative vanhurskaudestani vanhurskauksistani
illative vanhurskauteeni vanhurskauksiini
adessive vanhurskaudellani vanhurskauksillani
ablative vanhurskaudeltani vanhurskauksiltani
allative vanhurskaudelleni vanhurskauksilleni
essive vanhurskautenani vanhurskauksinani
translative vanhurskaudekseni vanhurskauksikseni
abessive vanhurskaudettani vanhurskauksittani
instructive — —
comitative — vanhurskauksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vanhurskautesi vanhurskautesi
accusative nom. vanhurskautesi vanhurskautesi
gen. vanhurskautesi
genitive vanhurskautesi vanhurskauksiesi
partitive vanhurskauttasi vanhurskauksiasi
inessive vanhurskaudessasi vanhurskauksissasi
elative vanhurskaudestasi vanhurskauksistasi
illative vanhurskauteesi vanhurskauksiisi
adessive vanhurskaudellasi vanhurskauksillasi
ablative vanhurskaudeltasi vanhurskauksiltasi
allative vanhurskaudellesi vanhurskauksillesi
essive vanhurskautenasi vanhurskauksinasi
translative vanhurskaudeksesi vanhurskauksiksesi
abessive vanhurskaudettasi vanhurskauksittasi
instructive — —
comitative — vanhurskauksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vanhurskautemme vanhurskautemme
accusative nom. vanhurskautemme vanhurskautemme
gen. vanhurskautemme
genitive vanhurskautemme vanhurskauksiemme
partitive vanhurskauttamme vanhurskauksiamme
inessive vanhurskaudessamme vanhurskauksissamme
elative vanhurskaudestamme vanhurskauksistamme
illative vanhurskauteemme vanhurskauksiimme
adessive vanhurskaudellamme vanhurskauksillamme
ablative vanhurskaudeltamme vanhurskauksiltamme
allative vanhurskaudellemme vanhurskauksillemme
essive vanhurskautenamme vanhurskauksinamme
translative vanhurskaudeksemme vanhurskauksiksemme
abessive vanhurskaudettamme vanhurskauksittamme
instructive — —
comitative — vanhurskauksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vanhurskautenne vanhurskautenne
accusative nom. vanhurskautenne vanhurskautenne
gen. vanhurskautenne
genitive vanhurskautenne vanhurskauksienne
partitive vanhurskauttanne vanhurskauksianne
inessive vanhurskaudessanne vanhurskauksissanne
elative vanhurskaudestanne vanhurskauksistanne
illative vanhurskauteenne vanhurskauksiinne
adessive vanhurskaudellanne vanhurskauksillanne
ablative vanhurskaudeltanne vanhurskauksiltanne
allative vanhurskaudellenne vanhurskauksillenne
essive vanhurskautenanne vanhurskauksinanne
translative vanhurskaudeksenne vanhurskauksiksenne
abessive vanhurskaudettanne vanhurskauksittanne
instructive — —
comitative — vanhurskauksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vanhurskautensa vanhurskautensa
accusative nom. vanhurskautensa vanhurskautensa
gen. vanhurskautensa
genitive vanhurskautensa vanhurskauksiensa
partitive vanhurskauttaan
vanhurskauttansa 		vanhurskauksiaan
vanhurskauksiansa
inessive vanhurskaudessaan
vanhurskaudessansa 		vanhurskauksissaan
vanhurskauksissansa
elative vanhurskaudestaan
vanhurskaudestansa 		vanhurskauksistaan
vanhurskauksistansa
illative vanhurskauteensa vanhurskauksiinsa
adessive vanhurskaudellaan
vanhurskaudellansa 		vanhurskauksillaan
vanhurskauksillansa
ablative vanhurskaudeltaan
vanhurskaudeltansa 		vanhurskauksiltaan
vanhurskauksiltansa
allative vanhurskaudelleen
vanhurskaudellensa 		vanhurskauksilleen
vanhurskauksillensa
essive vanhurskautenaan
vanhurskautenansa 		vanhurskauksinaan
vanhurskauksinansa
translative vanhurskaudekseen
vanhurskaudeksensa 		vanhurskauksikseen
vanhurskauksiksensa
abessive vanhurskaudettaan
vanhurskaudettansa 		vanhurskauksittaan
vanhurskauksittansa
instructive — —
comitative — vanhurskauksineen
vanhurskauksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.