varoittaminen

Finnish

Etymology

varoittaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑroi̯tːɑminen/, [ˈʋɑ̝ro̞i̯t̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): va‧roit‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): va‧roit‧ta‧mi‧nen

Noun

varoittaminen

  1. verbal noun of varoittaa
    1. warning (instance of warning someone)

Declension

Inflection of varoittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative varoittaminen varoittamiset
genitive varoittamisen varoittamisten
varoittamisien
partitive varoittamista varoittamisia
illative varoittamiseen varoittamisiin
singular plural
nominative varoittaminen varoittamiset
accusative nom. varoittaminen varoittamiset
gen. varoittamisen
genitive varoittamisen varoittamisten
varoittamisien
partitive varoittamista varoittamisia
inessive varoittamisessa varoittamisissa
elative varoittamisesta varoittamisista
illative varoittamiseen varoittamisiin
adessive varoittamisella varoittamisilla
ablative varoittamiselta varoittamisilta
allative varoittamiselle varoittamisille
essive varoittamisena varoittamisina
translative varoittamiseksi varoittamisiksi
abessive varoittamisetta varoittamisitta
instructive — varoittamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of varoittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative varoittamiseni varoittamiseni
accusative nom. varoittamiseni varoittamiseni
gen. varoittamiseni
genitive varoittamiseni varoittamisteni
varoittamisieni
partitive varoittamistani varoittamisiani
inessive varoittamisessani varoittamisissani
elative varoittamisestani varoittamisistani
illative varoittamiseeni varoittamisiini
adessive varoittamisellani varoittamisillani
ablative varoittamiseltani varoittamisiltani
allative varoittamiselleni varoittamisilleni
essive varoittamisenani varoittamisinani
translative varoittamisekseni varoittamisikseni
abessive varoittamisettani varoittamisittani
instructive — —
comitative — varoittamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative varoittamisesi varoittamisesi
accusative nom. varoittamisesi varoittamisesi
gen. varoittamisesi
genitive varoittamisesi varoittamistesi
varoittamisiesi
partitive varoittamistasi varoittamisiasi
inessive varoittamisessasi varoittamisissasi
elative varoittamisestasi varoittamisistasi
illative varoittamiseesi varoittamisiisi
adessive varoittamisellasi varoittamisillasi
ablative varoittamiseltasi varoittamisiltasi
allative varoittamisellesi varoittamisillesi
essive varoittamisenasi varoittamisinasi
translative varoittamiseksesi varoittamisiksesi
abessive varoittamisettasi varoittamisittasi
instructive — —
comitative — varoittamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative varoittamisemme varoittamisemme
accusative nom. varoittamisemme varoittamisemme
gen. varoittamisemme
genitive varoittamisemme varoittamistemme
varoittamisiemme
partitive varoittamistamme varoittamisiamme
inessive varoittamisessamme varoittamisissamme
elative varoittamisestamme varoittamisistamme
illative varoittamiseemme varoittamisiimme
adessive varoittamisellamme varoittamisillamme
ablative varoittamiseltamme varoittamisiltamme
allative varoittamisellemme varoittamisillemme
essive varoittamisenamme varoittamisinamme
translative varoittamiseksemme varoittamisiksemme
abessive varoittamisettamme varoittamisittamme
instructive — —
comitative — varoittamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative varoittamisenne varoittamisenne
accusative nom. varoittamisenne varoittamisenne
gen. varoittamisenne
genitive varoittamisenne varoittamistenne
varoittamisienne
partitive varoittamistanne varoittamisianne
inessive varoittamisessanne varoittamisissanne
elative varoittamisestanne varoittamisistanne
illative varoittamiseenne varoittamisiinne
adessive varoittamisellanne varoittamisillanne
ablative varoittamiseltanne varoittamisiltanne
allative varoittamisellenne varoittamisillenne
essive varoittamisenanne varoittamisinanne
translative varoittamiseksenne varoittamisiksenne
abessive varoittamisettanne varoittamisittanne
instructive — —
comitative — varoittamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative varoittamisensa varoittamisensa
accusative nom. varoittamisensa varoittamisensa
gen. varoittamisensa
genitive varoittamisensa varoittamistensa
varoittamisiensa
partitive varoittamistaan
varoittamistansa 		varoittamisiaan
varoittamisiansa
inessive varoittamisessaan
varoittamisessansa 		varoittamisissaan
varoittamisissansa
elative varoittamisestaan
varoittamisestansa 		varoittamisistaan
varoittamisistansa
illative varoittamiseensa varoittamisiinsa
adessive varoittamisellaan
varoittamisellansa 		varoittamisillaan
varoittamisillansa
ablative varoittamiseltaan
varoittamiseltansa 		varoittamisiltaan
varoittamisiltansa
allative varoittamiselleen
varoittamisellensa 		varoittamisilleen
varoittamisillensa
essive varoittamisenaan
varoittamisenansa 		varoittamisinaan
varoittamisinansa
translative varoittamisekseen
varoittamiseksensa 		varoittamisikseen
varoittamisiksensa
abessive varoittamisettaan
varoittamisettansa 		varoittamisittaan
varoittamisittansa
instructive — —
comitative — varoittamisineen
varoittamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.