vastapuhelu

Finnish

Etymology

vasta- +‎ puhelu

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑstɑˌpuhelu/, [ˈʋɑ̝s̠tɑ̝ˌpuɦe̞lu]
  • Rhymes: -uhelu
  • Syllabification(key): vas‧ta‧pu‧he‧lu
  • Hyphenation(key): vasta‧puhe‧lu

Noun

vastapuhelu

  1. collect call
    soittaa vastapuhelu ― to call collect

Declension

Inflection of vastapuhelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative vastapuhelu vastapuhelut
genitive vastapuhelun vastapuhelujen
vastapuheluiden
vastapuheluitten
partitive vastapuhelua vastapuheluja
vastapuheluita
illative vastapuheluun vastapuheluihin
singular plural
nominative vastapuhelu vastapuhelut
accusative nom. vastapuhelu vastapuhelut
gen. vastapuhelun
genitive vastapuhelun vastapuhelujen
vastapuheluiden
vastapuheluitten
partitive vastapuhelua vastapuheluja
vastapuheluita
inessive vastapuhelussa vastapuheluissa
elative vastapuhelusta vastapuheluista
illative vastapuheluun vastapuheluihin
adessive vastapuhelulla vastapuheluilla
ablative vastapuhelulta vastapuheluilta
allative vastapuhelulle vastapuheluille
essive vastapuheluna vastapuheluina
translative vastapuheluksi vastapuheluiksi
abessive vastapuhelutta vastapuheluitta
instructive — vastapuheluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vastapuhelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vastapuheluni vastapuheluni
accusative nom. vastapuheluni vastapuheluni
gen. vastapuheluni
genitive vastapuheluni vastapuhelujeni
vastapuheluideni
vastapuheluitteni
partitive vastapuheluani vastapuhelujani
vastapuheluitani
inessive vastapuhelussani vastapuheluissani
elative vastapuhelustani vastapuheluistani
illative vastapuheluuni vastapuheluihini
adessive vastapuhelullani vastapuheluillani
ablative vastapuhelultani vastapuheluiltani
allative vastapuhelulleni vastapuheluilleni
essive vastapuhelunani vastapuheluinani
translative vastapuhelukseni vastapuheluikseni
abessive vastapuheluttani vastapuheluittani
instructive — —
comitative — vastapuheluineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vastapuhelusi vastapuhelusi
accusative nom. vastapuhelusi vastapuhelusi
gen. vastapuhelusi
genitive vastapuhelusi vastapuhelujesi
vastapuheluidesi
vastapuheluittesi
partitive vastapuheluasi vastapuhelujasi
vastapuheluitasi
inessive vastapuhelussasi vastapuheluissasi
elative vastapuhelustasi vastapuheluistasi
illative vastapuheluusi vastapuheluihisi
adessive vastapuhelullasi vastapuheluillasi
ablative vastapuhelultasi vastapuheluiltasi
allative vastapuhelullesi vastapuheluillesi
essive vastapuhelunasi vastapuheluinasi
translative vastapuheluksesi vastapuheluiksesi
abessive vastapuheluttasi vastapuheluittasi
instructive — —
comitative — vastapuheluinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vastapuhelumme vastapuhelumme
accusative nom. vastapuhelumme vastapuhelumme
gen. vastapuhelumme
genitive vastapuhelumme vastapuhelujemme
vastapuheluidemme
vastapuheluittemme
partitive vastapuheluamme vastapuhelujamme
vastapuheluitamme
inessive vastapuhelussamme vastapuheluissamme
elative vastapuhelustamme vastapuheluistamme
illative vastapuheluumme vastapuheluihimme
adessive vastapuhelullamme vastapuheluillamme
ablative vastapuhelultamme vastapuheluiltamme
allative vastapuhelullemme vastapuheluillemme
essive vastapuhelunamme vastapuheluinamme
translative vastapuheluksemme vastapuheluiksemme
abessive vastapuheluttamme vastapuheluittamme
instructive — —
comitative — vastapuheluinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vastapuhelunne vastapuhelunne
accusative nom. vastapuhelunne vastapuhelunne
gen. vastapuhelunne
genitive vastapuhelunne vastapuhelujenne
vastapuheluidenne
vastapuheluittenne
partitive vastapuheluanne vastapuhelujanne
vastapuheluitanne
inessive vastapuhelussanne vastapuheluissanne
elative vastapuhelustanne vastapuheluistanne
illative vastapuheluunne vastapuheluihinne
adessive vastapuhelullanne vastapuheluillanne
ablative vastapuhelultanne vastapuheluiltanne
allative vastapuhelullenne vastapuheluillenne
essive vastapuhelunanne vastapuheluinanne
translative vastapuheluksenne vastapuheluiksenne
abessive vastapuheluttanne vastapuheluittanne
instructive — —
comitative — vastapuheluinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vastapuhelunsa vastapuhelunsa
accusative nom. vastapuhelunsa vastapuhelunsa
gen. vastapuhelunsa
genitive vastapuhelunsa vastapuhelujensa
vastapuheluidensa
vastapuheluittensa
partitive vastapuheluaan
vastapuheluansa 		vastapuhelujaan
vastapuheluitaan
vastapuhelujansa
vastapuheluitansa
inessive vastapuhelussaan
vastapuhelussansa 		vastapuheluissaan
vastapuheluissansa
elative vastapuhelustaan
vastapuhelustansa 		vastapuheluistaan
vastapuheluistansa
illative vastapuheluunsa vastapuheluihinsa
adessive vastapuhelullaan
vastapuhelullansa 		vastapuheluillaan
vastapuheluillansa
ablative vastapuhelultaan
vastapuhelultansa 		vastapuheluiltaan
vastapuheluiltansa
allative vastapuhelulleen
vastapuhelullensa 		vastapuheluilleen
vastapuheluillensa
essive vastapuhelunaan
vastapuhelunansa 		vastapuheluinaan
vastapuheluinansa
translative vastapuhelukseen
vastapuheluksensa 		vastapuheluikseen
vastapuheluiksensa
abessive vastapuheluttaan
vastapuheluttansa 		vastapuheluittaan
vastapuheluittansa
instructive — —
comitative — vastapuheluineen
vastapuheluinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.