veloittaminen

Finnish

Etymology

veloittaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋeloi̯tːɑminen/, [ˈʋe̞lo̞i̯t̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): ve‧loit‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ve‧loit‧ta‧mi‧nen

Noun

veloittaminen

  1. verbal noun of veloittaa
    1. charging (assigning a debit to an account; requiring payment)

Declension

Inflection of veloittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative veloittaminen veloittamiset
genitive veloittamisen veloittamisten
veloittamisien
partitive veloittamista veloittamisia
illative veloittamiseen veloittamisiin
singular plural
nominative veloittaminen veloittamiset
accusative nom. veloittaminen veloittamiset
gen. veloittamisen
genitive veloittamisen veloittamisten
veloittamisien
partitive veloittamista veloittamisia
inessive veloittamisessa veloittamisissa
elative veloittamisesta veloittamisista
illative veloittamiseen veloittamisiin
adessive veloittamisella veloittamisilla
ablative veloittamiselta veloittamisilta
allative veloittamiselle veloittamisille
essive veloittamisena veloittamisina
translative veloittamiseksi veloittamisiksi
abessive veloittamisetta veloittamisitta
instructive — veloittamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of veloittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative veloittamiseni veloittamiseni
accusative nom. veloittamiseni veloittamiseni
gen. veloittamiseni
genitive veloittamiseni veloittamisteni
veloittamisieni
partitive veloittamistani veloittamisiani
inessive veloittamisessani veloittamisissani
elative veloittamisestani veloittamisistani
illative veloittamiseeni veloittamisiini
adessive veloittamisellani veloittamisillani
ablative veloittamiseltani veloittamisiltani
allative veloittamiselleni veloittamisilleni
essive veloittamisenani veloittamisinani
translative veloittamisekseni veloittamisikseni
abessive veloittamisettani veloittamisittani
instructive — —
comitative — veloittamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative veloittamisesi veloittamisesi
accusative nom. veloittamisesi veloittamisesi
gen. veloittamisesi
genitive veloittamisesi veloittamistesi
veloittamisiesi
partitive veloittamistasi veloittamisiasi
inessive veloittamisessasi veloittamisissasi
elative veloittamisestasi veloittamisistasi
illative veloittamiseesi veloittamisiisi
adessive veloittamisellasi veloittamisillasi
ablative veloittamiseltasi veloittamisiltasi
allative veloittamisellesi veloittamisillesi
essive veloittamisenasi veloittamisinasi
translative veloittamiseksesi veloittamisiksesi
abessive veloittamisettasi veloittamisittasi
instructive — —
comitative — veloittamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative veloittamisemme veloittamisemme
accusative nom. veloittamisemme veloittamisemme
gen. veloittamisemme
genitive veloittamisemme veloittamistemme
veloittamisiemme
partitive veloittamistamme veloittamisiamme
inessive veloittamisessamme veloittamisissamme
elative veloittamisestamme veloittamisistamme
illative veloittamiseemme veloittamisiimme
adessive veloittamisellamme veloittamisillamme
ablative veloittamiseltamme veloittamisiltamme
allative veloittamisellemme veloittamisillemme
essive veloittamisenamme veloittamisinamme
translative veloittamiseksemme veloittamisiksemme
abessive veloittamisettamme veloittamisittamme
instructive — —
comitative — veloittamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative veloittamisenne veloittamisenne
accusative nom. veloittamisenne veloittamisenne
gen. veloittamisenne
genitive veloittamisenne veloittamistenne
veloittamisienne
partitive veloittamistanne veloittamisianne
inessive veloittamisessanne veloittamisissanne
elative veloittamisestanne veloittamisistanne
illative veloittamiseenne veloittamisiinne
adessive veloittamisellanne veloittamisillanne
ablative veloittamiseltanne veloittamisiltanne
allative veloittamisellenne veloittamisillenne
essive veloittamisenanne veloittamisinanne
translative veloittamiseksenne veloittamisiksenne
abessive veloittamisettanne veloittamisittanne
instructive — —
comitative — veloittamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative veloittamisensa veloittamisensa
accusative nom. veloittamisensa veloittamisensa
gen. veloittamisensa
genitive veloittamisensa veloittamistensa
veloittamisiensa
partitive veloittamistaan
veloittamistansa 		veloittamisiaan
veloittamisiansa
inessive veloittamisessaan
veloittamisessansa 		veloittamisissaan
veloittamisissansa
elative veloittamisestaan
veloittamisestansa 		veloittamisistaan
veloittamisistansa
illative veloittamiseensa veloittamisiinsa
adessive veloittamisellaan
veloittamisellansa 		veloittamisillaan
veloittamisillansa
ablative veloittamiseltaan
veloittamiseltansa 		veloittamisiltaan
veloittamisiltansa
allative veloittamiselleen
veloittamisellensa 		veloittamisilleen
veloittamisillensa
essive veloittamisenaan
veloittamisenansa 		veloittamisinaan
veloittamisinansa
translative veloittamisekseen
veloittamiseksensa 		veloittamisikseen
veloittamisiksensa
abessive veloittamisettaan
veloittamisettansa 		veloittamisittaan
veloittamisittansa
instructive — —
comitative — veloittamisineen
veloittamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.