verkostuminen

Finnish

Etymology

verkostua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋerkostuminen/, [ˈʋe̞rko̞s̠ˌtumine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): ver‧kos‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ver‧kos‧tu‧mi‧nen

Noun

verkostuminen

  1. verbal noun of verkostua
    1. networking (interacting socially)

Declension

Inflection of verkostuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative verkostuminen verkostumiset
genitive verkostumisen verkostumisten
verkostumisien
partitive verkostumista verkostumisia
illative verkostumiseen verkostumisiin
singular plural
nominative verkostuminen verkostumiset
accusative nom. verkostuminen verkostumiset
gen. verkostumisen
genitive verkostumisen verkostumisten
verkostumisien
partitive verkostumista verkostumisia
inessive verkostumisessa verkostumisissa
elative verkostumisesta verkostumisista
illative verkostumiseen verkostumisiin
adessive verkostumisella verkostumisilla
ablative verkostumiselta verkostumisilta
allative verkostumiselle verkostumisille
essive verkostumisena verkostumisina
translative verkostumiseksi verkostumisiksi
abessive verkostumisetta verkostumisitta
instructive — verkostumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of verkostuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative verkostumiseni verkostumiseni
accusative nom. verkostumiseni verkostumiseni
gen. verkostumiseni
genitive verkostumiseni verkostumisteni
verkostumisieni
partitive verkostumistani verkostumisiani
inessive verkostumisessani verkostumisissani
elative verkostumisestani verkostumisistani
illative verkostumiseeni verkostumisiini
adessive verkostumisellani verkostumisillani
ablative verkostumiseltani verkostumisiltani
allative verkostumiselleni verkostumisilleni
essive verkostumisenani verkostumisinani
translative verkostumisekseni verkostumisikseni
abessive verkostumisettani verkostumisittani
instructive — —
comitative — verkostumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative verkostumisesi verkostumisesi
accusative nom. verkostumisesi verkostumisesi
gen. verkostumisesi
genitive verkostumisesi verkostumistesi
verkostumisiesi
partitive verkostumistasi verkostumisiasi
inessive verkostumisessasi verkostumisissasi
elative verkostumisestasi verkostumisistasi
illative verkostumiseesi verkostumisiisi
adessive verkostumisellasi verkostumisillasi
ablative verkostumiseltasi verkostumisiltasi
allative verkostumisellesi verkostumisillesi
essive verkostumisenasi verkostumisinasi
translative verkostumiseksesi verkostumisiksesi
abessive verkostumisettasi verkostumisittasi
instructive — —
comitative — verkostumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative verkostumisemme verkostumisemme
accusative nom. verkostumisemme verkostumisemme
gen. verkostumisemme
genitive verkostumisemme verkostumistemme
verkostumisiemme
partitive verkostumistamme verkostumisiamme
inessive verkostumisessamme verkostumisissamme
elative verkostumisestamme verkostumisistamme
illative verkostumiseemme verkostumisiimme
adessive verkostumisellamme verkostumisillamme
ablative verkostumiseltamme verkostumisiltamme
allative verkostumisellemme verkostumisillemme
essive verkostumisenamme verkostumisinamme
translative verkostumiseksemme verkostumisiksemme
abessive verkostumisettamme verkostumisittamme
instructive — —
comitative — verkostumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative verkostumisenne verkostumisenne
accusative nom. verkostumisenne verkostumisenne
gen. verkostumisenne
genitive verkostumisenne verkostumistenne
verkostumisienne
partitive verkostumistanne verkostumisianne
inessive verkostumisessanne verkostumisissanne
elative verkostumisestanne verkostumisistanne
illative verkostumiseenne verkostumisiinne
adessive verkostumisellanne verkostumisillanne
ablative verkostumiseltanne verkostumisiltanne
allative verkostumisellenne verkostumisillenne
essive verkostumisenanne verkostumisinanne
translative verkostumiseksenne verkostumisiksenne
abessive verkostumisettanne verkostumisittanne
instructive — —
comitative — verkostumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative verkostumisensa verkostumisensa
accusative nom. verkostumisensa verkostumisensa
gen. verkostumisensa
genitive verkostumisensa verkostumistensa
verkostumisiensa
partitive verkostumistaan
verkostumistansa 		verkostumisiaan
verkostumisiansa
inessive verkostumisessaan
verkostumisessansa 		verkostumisissaan
verkostumisissansa
elative verkostumisestaan
verkostumisestansa 		verkostumisistaan
verkostumisistansa
illative verkostumiseensa verkostumisiinsa
adessive verkostumisellaan
verkostumisellansa 		verkostumisillaan
verkostumisillansa
ablative verkostumiseltaan
verkostumiseltansa 		verkostumisiltaan
verkostumisiltansa
allative verkostumiselleen
verkostumisellensa 		verkostumisilleen
verkostumisillensa
essive verkostumisenaan
verkostumisenansa 		verkostumisinaan
verkostumisinansa
translative verkostumisekseen
verkostumiseksensa 		verkostumisikseen
verkostumisiksensa
abessive verkostumisettaan
verkostumisettansa 		verkostumisittaan
verkostumisittansa
instructive — —
comitative — verkostumisineen
verkostumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.