verottomuus

Finnish

Etymology

veroton +‎ -uus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋerotːomuːs/, [ˈʋe̞ro̞t̪̚ˌt̪o̞muːs̠]
  • Rhymes: -omuːs
  • Syllabification(key): ve‧rot‧to‧muus
  • Hyphenation(key): ve‧rot‧to‧muus

Noun

verottomuus

  1. not being taxable or taxed, being tax-free
  2. not including taxes

Declension

Inflection of verottomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative verottomuus verottomuudet
genitive verottomuuden verottomuuksien
partitive verottomuutta verottomuuksia
illative verottomuuteen verottomuuksiin
singular plural
nominative verottomuus verottomuudet
accusative nom. verottomuus verottomuudet
gen. verottomuuden
genitive verottomuuden verottomuuksien
partitive verottomuutta verottomuuksia
inessive verottomuudessa verottomuuksissa
elative verottomuudesta verottomuuksista
illative verottomuuteen verottomuuksiin
adessive verottomuudella verottomuuksilla
ablative verottomuudelta verottomuuksilta
allative verottomuudelle verottomuuksille
essive verottomuutena verottomuuksina
translative verottomuudeksi verottomuuksiksi
abessive verottomuudetta verottomuuksitta
instructive — verottomuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of verottomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative verottomuuteni verottomuuteni
accusative nom. verottomuuteni verottomuuteni
gen. verottomuuteni
genitive verottomuuteni verottomuuksieni
partitive verottomuuttani verottomuuksiani
inessive verottomuudessani verottomuuksissani
elative verottomuudestani verottomuuksistani
illative verottomuuteeni verottomuuksiini
adessive verottomuudellani verottomuuksillani
ablative verottomuudeltani verottomuuksiltani
allative verottomuudelleni verottomuuksilleni
essive verottomuutenani verottomuuksinani
translative verottomuudekseni verottomuuksikseni
abessive verottomuudettani verottomuuksittani
instructive — —
comitative — verottomuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative verottomuutesi verottomuutesi
accusative nom. verottomuutesi verottomuutesi
gen. verottomuutesi
genitive verottomuutesi verottomuuksiesi
partitive verottomuuttasi verottomuuksiasi
inessive verottomuudessasi verottomuuksissasi
elative verottomuudestasi verottomuuksistasi
illative verottomuuteesi verottomuuksiisi
adessive verottomuudellasi verottomuuksillasi
ablative verottomuudeltasi verottomuuksiltasi
allative verottomuudellesi verottomuuksillesi
essive verottomuutenasi verottomuuksinasi
translative verottomuudeksesi verottomuuksiksesi
abessive verottomuudettasi verottomuuksittasi
instructive — —
comitative — verottomuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative verottomuutemme verottomuutemme
accusative nom. verottomuutemme verottomuutemme
gen. verottomuutemme
genitive verottomuutemme verottomuuksiemme
partitive verottomuuttamme verottomuuksiamme
inessive verottomuudessamme verottomuuksissamme
elative verottomuudestamme verottomuuksistamme
illative verottomuuteemme verottomuuksiimme
adessive verottomuudellamme verottomuuksillamme
ablative verottomuudeltamme verottomuuksiltamme
allative verottomuudellemme verottomuuksillemme
essive verottomuutenamme verottomuuksinamme
translative verottomuudeksemme verottomuuksiksemme
abessive verottomuudettamme verottomuuksittamme
instructive — —
comitative — verottomuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative verottomuutenne verottomuutenne
accusative nom. verottomuutenne verottomuutenne
gen. verottomuutenne
genitive verottomuutenne verottomuuksienne
partitive verottomuuttanne verottomuuksianne
inessive verottomuudessanne verottomuuksissanne
elative verottomuudestanne verottomuuksistanne
illative verottomuuteenne verottomuuksiinne
adessive verottomuudellanne verottomuuksillanne
ablative verottomuudeltanne verottomuuksiltanne
allative verottomuudellenne verottomuuksillenne
essive verottomuutenanne verottomuuksinanne
translative verottomuudeksenne verottomuuksiksenne
abessive verottomuudettanne verottomuuksittanne
instructive — —
comitative — verottomuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative verottomuutensa verottomuutensa
accusative nom. verottomuutensa verottomuutensa
gen. verottomuutensa
genitive verottomuutensa verottomuuksiensa
partitive verottomuuttaan
verottomuuttansa 		verottomuuksiaan
verottomuuksiansa
inessive verottomuudessaan
verottomuudessansa 		verottomuuksissaan
verottomuuksissansa
elative verottomuudestaan
verottomuudestansa 		verottomuuksistaan
verottomuuksistansa
illative verottomuuteensa verottomuuksiinsa
adessive verottomuudellaan
verottomuudellansa 		verottomuuksillaan
verottomuuksillansa
ablative verottomuudeltaan
verottomuudeltansa 		verottomuuksiltaan
verottomuuksiltansa
allative verottomuudelleen
verottomuudellensa 		verottomuuksilleen
verottomuuksillensa
essive verottomuutenaan
verottomuutenansa 		verottomuuksinaan
verottomuuksinansa
translative verottomuudekseen
verottomuudeksensa 		verottomuuksikseen
verottomuuksiksensa
abessive verottomuudettaan
verottomuudettansa 		verottomuuksittaan
verottomuuksittansa
instructive — —
comitative — verottomuuksineen
verottomuuksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.