viehättäminen

Finnish

Etymology

viehättää +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋie̯hætːæminen/, [ˈʋie̞̯ɦæt̪̚ˌt̪æmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Syllabification(key): vie‧hät‧tä‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): vie‧hät‧tä‧mi‧nen

Noun

viehättäminen

  1. verbal noun of viehättää
    1. attracting, charming, alluring

Declension

Inflection of viehättäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative viehättäminen viehättämiset
genitive viehättämisen viehättämisten
viehättämisien
partitive viehättämistä viehättämisiä
illative viehättämiseen viehättämisiin
singular plural
nominative viehättäminen viehättämiset
accusative nom. viehättäminen viehättämiset
gen. viehättämisen
genitive viehättämisen viehättämisten
viehättämisien
partitive viehättämistä viehättämisiä
inessive viehättämisessä viehättämisissä
elative viehättämisestä viehättämisistä
illative viehättämiseen viehättämisiin
adessive viehättämisellä viehättämisillä
ablative viehättämiseltä viehättämisiltä
allative viehättämiselle viehättämisille
essive viehättämisenä viehättämisinä
translative viehättämiseksi viehättämisiksi
abessive viehättämisettä viehättämisittä
instructive — viehättämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of viehättäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative viehättämiseni viehättämiseni
accusative nom. viehättämiseni viehättämiseni
gen. viehättämiseni
genitive viehättämiseni viehättämisteni
viehättämisieni
partitive viehättämistäni viehättämisiäni
inessive viehättämisessäni viehättämisissäni
elative viehättämisestäni viehättämisistäni
illative viehättämiseeni viehättämisiini
adessive viehättämiselläni viehättämisilläni
ablative viehättämiseltäni viehättämisiltäni
allative viehättämiselleni viehättämisilleni
essive viehättämisenäni viehättämisinäni
translative viehättämisekseni viehättämisikseni
abessive viehättämisettäni viehättämisittäni
instructive — —
comitative — viehättämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative viehättämisesi viehättämisesi
accusative nom. viehättämisesi viehättämisesi
gen. viehättämisesi
genitive viehättämisesi viehättämistesi
viehättämisiesi
partitive viehättämistäsi viehättämisiäsi
inessive viehättämisessäsi viehättämisissäsi
elative viehättämisestäsi viehättämisistäsi
illative viehättämiseesi viehättämisiisi
adessive viehättämiselläsi viehättämisilläsi
ablative viehättämiseltäsi viehättämisiltäsi
allative viehättämisellesi viehättämisillesi
essive viehättämisenäsi viehättämisinäsi
translative viehättämiseksesi viehättämisiksesi
abessive viehättämisettäsi viehättämisittäsi
instructive — —
comitative — viehättämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative viehättämisemme viehättämisemme
accusative nom. viehättämisemme viehättämisemme
gen. viehättämisemme
genitive viehättämisemme viehättämistemme
viehättämisiemme
partitive viehättämistämme viehättämisiämme
inessive viehättämisessämme viehättämisissämme
elative viehättämisestämme viehättämisistämme
illative viehättämiseemme viehättämisiimme
adessive viehättämisellämme viehättämisillämme
ablative viehättämiseltämme viehättämisiltämme
allative viehättämisellemme viehättämisillemme
essive viehättämisenämme viehättämisinämme
translative viehättämiseksemme viehättämisiksemme
abessive viehättämisettämme viehättämisittämme
instructive — —
comitative — viehättämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative viehättämisenne viehättämisenne
accusative nom. viehättämisenne viehättämisenne
gen. viehättämisenne
genitive viehättämisenne viehättämistenne
viehättämisienne
partitive viehättämistänne viehättämisiänne
inessive viehättämisessänne viehättämisissänne
elative viehättämisestänne viehättämisistänne
illative viehättämiseenne viehättämisiinne
adessive viehättämisellänne viehättämisillänne
ablative viehättämiseltänne viehättämisiltänne
allative viehättämisellenne viehättämisillenne
essive viehättämisenänne viehättämisinänne
translative viehättämiseksenne viehättämisiksenne
abessive viehättämisettänne viehättämisittänne
instructive — —
comitative — viehättämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative viehättämisensä viehättämisensä
accusative nom. viehättämisensä viehättämisensä
gen. viehättämisensä
genitive viehättämisensä viehättämistensä
viehättämisiensä
partitive viehättämistään
viehättämistänsä 		viehättämisiään
viehättämisiänsä
inessive viehättämisessään
viehättämisessänsä 		viehättämisissään
viehättämisissänsä
elative viehättämisestään
viehättämisestänsä 		viehättämisistään
viehättämisistänsä
illative viehättämiseensä viehättämisiinsä
adessive viehättämisellään
viehättämisellänsä 		viehättämisillään
viehättämisillänsä
ablative viehättämiseltään
viehättämiseltänsä 		viehättämisiltään
viehättämisiltänsä
allative viehättämiselleen
viehättämisellensä 		viehättämisilleen
viehättämisillensä
essive viehättämisenään
viehättämisenänsä 		viehättämisinään
viehättämisinänsä
translative viehättämisekseen
viehättämiseksensä 		viehättämisikseen
viehättämisiksensä
abessive viehättämisettään
viehättämisettänsä 		viehättämisittään
viehättämisittänsä
instructive — —
comitative — viehättämisineen
viehättämisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.