vihkimätön

Finnish

Etymology

vihkiä +‎ -mätön

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋihkimætøn/, [ˈʋiçk̟iˌmæt̪ø̞n]
  • Rhymes: -ætøn
  • Syllabification(key): vih‧ki‧mä‧tön
  • Hyphenation(key): vih‧ki‧mä‧tön

Adjective

vihkimätön

  1. unmarried, unwed

Declension

Inflection of vihkimätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative vihkimätön vihkimättömät
genitive vihkimättömän vihkimättömien
partitive vihkimätöntä vihkimättömiä
illative vihkimättömään vihkimättömiin
singular plural
nominative vihkimätön vihkimättömät
accusative nom. vihkimätön vihkimättömät
gen. vihkimättömän
genitive vihkimättömän vihkimättömien
vihkimätönten rare
partitive vihkimätöntä vihkimättömiä
inessive vihkimättömässä vihkimättömissä
elative vihkimättömästä vihkimättömistä
illative vihkimättömään vihkimättömiin
adessive vihkimättömällä vihkimättömillä
ablative vihkimättömältä vihkimättömiltä
allative vihkimättömälle vihkimättömille
essive vihkimättömänä vihkimättöminä
translative vihkimättömäksi vihkimättömiksi
abessive vihkimättömättä vihkimättömittä
instructive — vihkimättömin
comitative — vihkimättömine
Possessive forms of vihkimätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative vihkimättömäni vihkimättömäni
accusative nom. vihkimättömäni vihkimättömäni
gen. vihkimättömäni
genitive vihkimättömäni vihkimättömieni
vihkimätönteni rare
partitive vihkimätöntäni vihkimättömiäni
inessive vihkimättömässäni vihkimättömissäni
elative vihkimättömästäni vihkimättömistäni
illative vihkimättömääni vihkimättömiini
adessive vihkimättömälläni vihkimättömilläni
ablative vihkimättömältäni vihkimättömiltäni
allative vihkimättömälleni vihkimättömilleni
essive vihkimättömänäni vihkimättöminäni
translative vihkimättömäkseni vihkimättömikseni
abessive vihkimättömättäni vihkimättömittäni
instructive — —
comitative — vihkimättömineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vihkimättömäsi vihkimättömäsi
accusative nom. vihkimättömäsi vihkimättömäsi
gen. vihkimättömäsi
genitive vihkimättömäsi vihkimättömiesi
vihkimätöntesi rare
partitive vihkimätöntäsi vihkimättömiäsi
inessive vihkimättömässäsi vihkimättömissäsi
elative vihkimättömästäsi vihkimättömistäsi
illative vihkimättömääsi vihkimättömiisi
adessive vihkimättömälläsi vihkimättömilläsi
ablative vihkimättömältäsi vihkimättömiltäsi
allative vihkimättömällesi vihkimättömillesi
essive vihkimättömänäsi vihkimättöminäsi
translative vihkimättömäksesi vihkimättömiksesi
abessive vihkimättömättäsi vihkimättömittäsi
instructive — —
comitative — vihkimättöminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vihkimättömämme vihkimättömämme
accusative nom. vihkimättömämme vihkimättömämme
gen. vihkimättömämme
genitive vihkimättömämme vihkimättömiemme
vihkimätöntemme rare
partitive vihkimätöntämme vihkimättömiämme
inessive vihkimättömässämme vihkimättömissämme
elative vihkimättömästämme vihkimättömistämme
illative vihkimättömäämme vihkimättömiimme
adessive vihkimättömällämme vihkimättömillämme
ablative vihkimättömältämme vihkimättömiltämme
allative vihkimättömällemme vihkimättömillemme
essive vihkimättömänämme vihkimättöminämme
translative vihkimättömäksemme vihkimättömiksemme
abessive vihkimättömättämme vihkimättömittämme
instructive — —
comitative — vihkimättöminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vihkimättömänne vihkimättömänne
accusative nom. vihkimättömänne vihkimättömänne
gen. vihkimättömänne
genitive vihkimättömänne vihkimättömienne
vihkimätöntenne rare
partitive vihkimätöntänne vihkimättömiänne
inessive vihkimättömässänne vihkimättömissänne
elative vihkimättömästänne vihkimättömistänne
illative vihkimättömäänne vihkimättömiinne
adessive vihkimättömällänne vihkimättömillänne
ablative vihkimättömältänne vihkimättömiltänne
allative vihkimättömällenne vihkimättömillenne
essive vihkimättömänänne vihkimättöminänne
translative vihkimättömäksenne vihkimättömiksenne
abessive vihkimättömättänne vihkimättömittänne
instructive — —
comitative — vihkimättöminenne
third-person possessor
singular plural
nominative vihkimättömänsä vihkimättömänsä
accusative nom. vihkimättömänsä vihkimättömänsä
gen. vihkimättömänsä
genitive vihkimättömänsä vihkimättömiensä
vihkimätöntensä rare
partitive vihkimätöntään
vihkimätöntänsä 		vihkimättömiään
vihkimättömiänsä
inessive vihkimättömässään
vihkimättömässänsä 		vihkimättömissään
vihkimättömissänsä
elative vihkimättömästään
vihkimättömästänsä 		vihkimättömistään
vihkimättömistänsä
illative vihkimättömäänsä vihkimättömiinsä
adessive vihkimättömällään
vihkimättömällänsä 		vihkimättömillään
vihkimättömillänsä
ablative vihkimättömältään
vihkimättömältänsä 		vihkimättömiltään
vihkimättömiltänsä
allative vihkimättömälleen
vihkimättömällensä 		vihkimättömilleen
vihkimättömillensä
essive vihkimättömänään
vihkimättömänänsä 		vihkimättöminään
vihkimättöminänsä
translative vihkimättömäkseen
vihkimättömäksensä 		vihkimättömikseen
vihkimättömiksensä
abessive vihkimättömättään
vihkimättömättänsä 		vihkimättömittään
vihkimättömittänsä
instructive — —
comitative — vihkimättömineen
vihkimättöminensä

Derived terms

  • vihkimättömyys

Participle

vihkimätön

  1. negative participle of vihkiä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.