viilettäminen

Finnish

Etymology

viilettää +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋiːletːæminen/, [ˈʋiːle̞t̪̚ˌt̪æmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Syllabification(key): vii‧let‧tä‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): vii‧let‧tä‧mi‧nen

Noun

viilettäminen

  1. verbal noun of viilettää
    1. flying, speeding, careering

Declension

Inflection of viilettäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative viilettäminen viilettämiset
genitive viilettämisen viilettämisten
viilettämisien
partitive viilettämistä viilettämisiä
illative viilettämiseen viilettämisiin
singular plural
nominative viilettäminen viilettämiset
accusative nom. viilettäminen viilettämiset
gen. viilettämisen
genitive viilettämisen viilettämisten
viilettämisien
partitive viilettämistä viilettämisiä
inessive viilettämisessä viilettämisissä
elative viilettämisestä viilettämisistä
illative viilettämiseen viilettämisiin
adessive viilettämisellä viilettämisillä
ablative viilettämiseltä viilettämisiltä
allative viilettämiselle viilettämisille
essive viilettämisenä viilettämisinä
translative viilettämiseksi viilettämisiksi
abessive viilettämisettä viilettämisittä
instructive — viilettämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of viilettäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative viilettämiseni viilettämiseni
accusative nom. viilettämiseni viilettämiseni
gen. viilettämiseni
genitive viilettämiseni viilettämisteni
viilettämisieni
partitive viilettämistäni viilettämisiäni
inessive viilettämisessäni viilettämisissäni
elative viilettämisestäni viilettämisistäni
illative viilettämiseeni viilettämisiini
adessive viilettämiselläni viilettämisilläni
ablative viilettämiseltäni viilettämisiltäni
allative viilettämiselleni viilettämisilleni
essive viilettämisenäni viilettämisinäni
translative viilettämisekseni viilettämisikseni
abessive viilettämisettäni viilettämisittäni
instructive — —
comitative — viilettämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative viilettämisesi viilettämisesi
accusative nom. viilettämisesi viilettämisesi
gen. viilettämisesi
genitive viilettämisesi viilettämistesi
viilettämisiesi
partitive viilettämistäsi viilettämisiäsi
inessive viilettämisessäsi viilettämisissäsi
elative viilettämisestäsi viilettämisistäsi
illative viilettämiseesi viilettämisiisi
adessive viilettämiselläsi viilettämisilläsi
ablative viilettämiseltäsi viilettämisiltäsi
allative viilettämisellesi viilettämisillesi
essive viilettämisenäsi viilettämisinäsi
translative viilettämiseksesi viilettämisiksesi
abessive viilettämisettäsi viilettämisittäsi
instructive — —
comitative — viilettämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative viilettämisemme viilettämisemme
accusative nom. viilettämisemme viilettämisemme
gen. viilettämisemme
genitive viilettämisemme viilettämistemme
viilettämisiemme
partitive viilettämistämme viilettämisiämme
inessive viilettämisessämme viilettämisissämme
elative viilettämisestämme viilettämisistämme
illative viilettämiseemme viilettämisiimme
adessive viilettämisellämme viilettämisillämme
ablative viilettämiseltämme viilettämisiltämme
allative viilettämisellemme viilettämisillemme
essive viilettämisenämme viilettämisinämme
translative viilettämiseksemme viilettämisiksemme
abessive viilettämisettämme viilettämisittämme
instructive — —
comitative — viilettämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative viilettämisenne viilettämisenne
accusative nom. viilettämisenne viilettämisenne
gen. viilettämisenne
genitive viilettämisenne viilettämistenne
viilettämisienne
partitive viilettämistänne viilettämisiänne
inessive viilettämisessänne viilettämisissänne
elative viilettämisestänne viilettämisistänne
illative viilettämiseenne viilettämisiinne
adessive viilettämisellänne viilettämisillänne
ablative viilettämiseltänne viilettämisiltänne
allative viilettämisellenne viilettämisillenne
essive viilettämisenänne viilettämisinänne
translative viilettämiseksenne viilettämisiksenne
abessive viilettämisettänne viilettämisittänne
instructive — —
comitative — viilettämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative viilettämisensä viilettämisensä
accusative nom. viilettämisensä viilettämisensä
gen. viilettämisensä
genitive viilettämisensä viilettämistensä
viilettämisiensä
partitive viilettämistään
viilettämistänsä 		viilettämisiään
viilettämisiänsä
inessive viilettämisessään
viilettämisessänsä 		viilettämisissään
viilettämisissänsä
elative viilettämisestään
viilettämisestänsä 		viilettämisistään
viilettämisistänsä
illative viilettämiseensä viilettämisiinsä
adessive viilettämisellään
viilettämisellänsä 		viilettämisillään
viilettämisillänsä
ablative viilettämiseltään
viilettämiseltänsä 		viilettämisiltään
viilettämisiltänsä
allative viilettämiselleen
viilettämisellensä 		viilettämisilleen
viilettämisillensä
essive viilettämisenään
viilettämisenänsä 		viilettämisinään
viilettämisinänsä
translative viilettämisekseen
viilettämiseksensä 		viilettämisikseen
viilettämisiksensä
abessive viilettämisettään
viilettämisettänsä 		viilettämisittään
viilettämisittänsä
instructive — —
comitative — viilettämisineen
viilettämisinensä

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.