viipymätön

Finnish

Etymology

viipyä +‎ -mätön

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋiːpymætøn/, [ˈʋiːpyˌmæt̪ø̞n]
  • Rhymes: -ætøn
  • Syllabification(key): vii‧py‧mä‧tön
  • Hyphenation(key): vii‧py‧mä‧tön

Adjective

viipymätön

  1. immediate, timely, prompt

Declension

Inflection of viipymätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative viipymätön viipymättömät
genitive viipymättömän viipymättömien
partitive viipymätöntä viipymättömiä
illative viipymättömään viipymättömiin
singular plural
nominative viipymätön viipymättömät
accusative nom. viipymätön viipymättömät
gen. viipymättömän
genitive viipymättömän viipymättömien
viipymätönten rare
partitive viipymätöntä viipymättömiä
inessive viipymättömässä viipymättömissä
elative viipymättömästä viipymättömistä
illative viipymättömään viipymättömiin
adessive viipymättömällä viipymättömillä
ablative viipymättömältä viipymättömiltä
allative viipymättömälle viipymättömille
essive viipymättömänä viipymättöminä
translative viipymättömäksi viipymättömiksi
abessive viipymättömättä viipymättömittä
instructive — viipymättömin
comitative — viipymättömine
Possessive forms of viipymätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative viipymättömäni viipymättömäni
accusative nom. viipymättömäni viipymättömäni
gen. viipymättömäni
genitive viipymättömäni viipymättömieni
viipymätönteni rare
partitive viipymätöntäni viipymättömiäni
inessive viipymättömässäni viipymättömissäni
elative viipymättömästäni viipymättömistäni
illative viipymättömääni viipymättömiini
adessive viipymättömälläni viipymättömilläni
ablative viipymättömältäni viipymättömiltäni
allative viipymättömälleni viipymättömilleni
essive viipymättömänäni viipymättöminäni
translative viipymättömäkseni viipymättömikseni
abessive viipymättömättäni viipymättömittäni
instructive — —
comitative — viipymättömineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative viipymättömäsi viipymättömäsi
accusative nom. viipymättömäsi viipymättömäsi
gen. viipymättömäsi
genitive viipymättömäsi viipymättömiesi
viipymätöntesi rare
partitive viipymätöntäsi viipymättömiäsi
inessive viipymättömässäsi viipymättömissäsi
elative viipymättömästäsi viipymättömistäsi
illative viipymättömääsi viipymättömiisi
adessive viipymättömälläsi viipymättömilläsi
ablative viipymättömältäsi viipymättömiltäsi
allative viipymättömällesi viipymättömillesi
essive viipymättömänäsi viipymättöminäsi
translative viipymättömäksesi viipymättömiksesi
abessive viipymättömättäsi viipymättömittäsi
instructive — —
comitative — viipymättöminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative viipymättömämme viipymättömämme
accusative nom. viipymättömämme viipymättömämme
gen. viipymättömämme
genitive viipymättömämme viipymättömiemme
viipymätöntemme rare
partitive viipymätöntämme viipymättömiämme
inessive viipymättömässämme viipymättömissämme
elative viipymättömästämme viipymättömistämme
illative viipymättömäämme viipymättömiimme
adessive viipymättömällämme viipymättömillämme
ablative viipymättömältämme viipymättömiltämme
allative viipymättömällemme viipymättömillemme
essive viipymättömänämme viipymättöminämme
translative viipymättömäksemme viipymättömiksemme
abessive viipymättömättämme viipymättömittämme
instructive — —
comitative — viipymättöminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative viipymättömänne viipymättömänne
accusative nom. viipymättömänne viipymättömänne
gen. viipymättömänne
genitive viipymättömänne viipymättömienne
viipymätöntenne rare
partitive viipymätöntänne viipymättömiänne
inessive viipymättömässänne viipymättömissänne
elative viipymättömästänne viipymättömistänne
illative viipymättömäänne viipymättömiinne
adessive viipymättömällänne viipymättömillänne
ablative viipymättömältänne viipymättömiltänne
allative viipymättömällenne viipymättömillenne
essive viipymättömänänne viipymättöminänne
translative viipymättömäksenne viipymättömiksenne
abessive viipymättömättänne viipymättömittänne
instructive — —
comitative — viipymättöminenne
third-person possessor
singular plural
nominative viipymättömänsä viipymättömänsä
accusative nom. viipymättömänsä viipymättömänsä
gen. viipymättömänsä
genitive viipymättömänsä viipymättömiensä
viipymätöntensä rare
partitive viipymätöntään
viipymätöntänsä 		viipymättömiään
viipymättömiänsä
inessive viipymättömässään
viipymättömässänsä 		viipymättömissään
viipymättömissänsä
elative viipymättömästään
viipymättömästänsä 		viipymättömistään
viipymättömistänsä
illative viipymättömäänsä viipymättömiinsä
adessive viipymättömällään
viipymättömällänsä 		viipymättömillään
viipymättömillänsä
ablative viipymättömältään
viipymättömältänsä 		viipymättömiltään
viipymättömiltänsä
allative viipymättömälleen
viipymättömällensä 		viipymättömilleen
viipymättömillensä
essive viipymättömänään
viipymättömänänsä 		viipymättöminään
viipymättöminänsä
translative viipymättömäkseen
viipymättömäksensä 		viipymättömikseen
viipymättömiksensä
abessive viipymättömättään
viipymättömättänsä 		viipymättömittään
viipymättömittänsä
instructive — —
comitative — viipymättömineen
viipymättöminensä

Derived terms

  • viipymättömästi
  • viipymättömyys

Participle

viipymätön

  1. negative participle of viipyä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.