viisastelu

Finnish

Etymology

viisastella +‎ -u

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋiːsɑstelu/, [ˈʋiːs̠ɑ̝s̠ˌte̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Syllabification(key): vii‧sas‧te‧lu
  • Hyphenation(key): vii‧sas‧te‧lu

Noun

viisastelu

  1. wising off, being a smart-aleck/smart-ass

Declension

Inflection of viisastelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative viisastelu viisastelut
genitive viisastelun viisastelujen
viisasteluiden
viisasteluitten
partitive viisastelua viisasteluja
viisasteluita
illative viisasteluun viisasteluihin
singular plural
nominative viisastelu viisastelut
accusative nom. viisastelu viisastelut
gen. viisastelun
genitive viisastelun viisastelujen
viisasteluiden
viisasteluitten
partitive viisastelua viisasteluja
viisasteluita
inessive viisastelussa viisasteluissa
elative viisastelusta viisasteluista
illative viisasteluun viisasteluihin
adessive viisastelulla viisasteluilla
ablative viisastelulta viisasteluilta
allative viisastelulle viisasteluille
essive viisasteluna viisasteluina
translative viisasteluksi viisasteluiksi
abessive viisastelutta viisasteluitta
instructive — viisasteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of viisastelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative viisasteluni viisasteluni
accusative nom. viisasteluni viisasteluni
gen. viisasteluni
genitive viisasteluni viisastelujeni
viisasteluideni
viisasteluitteni
partitive viisasteluani viisastelujani
viisasteluitani
inessive viisastelussani viisasteluissani
elative viisastelustani viisasteluistani
illative viisasteluuni viisasteluihini
adessive viisastelullani viisasteluillani
ablative viisastelultani viisasteluiltani
allative viisastelulleni viisasteluilleni
essive viisastelunani viisasteluinani
translative viisastelukseni viisasteluikseni
abessive viisasteluttani viisasteluittani
instructive — —
comitative — viisasteluineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative viisastelusi viisastelusi
accusative nom. viisastelusi viisastelusi
gen. viisastelusi
genitive viisastelusi viisastelujesi
viisasteluidesi
viisasteluittesi
partitive viisasteluasi viisastelujasi
viisasteluitasi
inessive viisastelussasi viisasteluissasi
elative viisastelustasi viisasteluistasi
illative viisasteluusi viisasteluihisi
adessive viisastelullasi viisasteluillasi
ablative viisastelultasi viisasteluiltasi
allative viisastelullesi viisasteluillesi
essive viisastelunasi viisasteluinasi
translative viisasteluksesi viisasteluiksesi
abessive viisasteluttasi viisasteluittasi
instructive — —
comitative — viisasteluinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative viisastelumme viisastelumme
accusative nom. viisastelumme viisastelumme
gen. viisastelumme
genitive viisastelumme viisastelujemme
viisasteluidemme
viisasteluittemme
partitive viisasteluamme viisastelujamme
viisasteluitamme
inessive viisastelussamme viisasteluissamme
elative viisastelustamme viisasteluistamme
illative viisasteluumme viisasteluihimme
adessive viisastelullamme viisasteluillamme
ablative viisastelultamme viisasteluiltamme
allative viisastelullemme viisasteluillemme
essive viisastelunamme viisasteluinamme
translative viisasteluksemme viisasteluiksemme
abessive viisasteluttamme viisasteluittamme
instructive — —
comitative — viisasteluinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative viisastelunne viisastelunne
accusative nom. viisastelunne viisastelunne
gen. viisastelunne
genitive viisastelunne viisastelujenne
viisasteluidenne
viisasteluittenne
partitive viisasteluanne viisastelujanne
viisasteluitanne
inessive viisastelussanne viisasteluissanne
elative viisastelustanne viisasteluistanne
illative viisasteluunne viisasteluihinne
adessive viisastelullanne viisasteluillanne
ablative viisastelultanne viisasteluiltanne
allative viisastelullenne viisasteluillenne
essive viisastelunanne viisasteluinanne
translative viisasteluksenne viisasteluiksenne
abessive viisasteluttanne viisasteluittanne
instructive — —
comitative — viisasteluinenne
third-person possessor
singular plural
nominative viisastelunsa viisastelunsa
accusative nom. viisastelunsa viisastelunsa
gen. viisastelunsa
genitive viisastelunsa viisastelujensa
viisasteluidensa
viisasteluittensa
partitive viisasteluaan
viisasteluansa 		viisastelujaan
viisasteluitaan
viisastelujansa
viisasteluitansa
inessive viisastelussaan
viisastelussansa 		viisasteluissaan
viisasteluissansa
elative viisastelustaan
viisastelustansa 		viisasteluistaan
viisasteluistansa
illative viisasteluunsa viisasteluihinsa
adessive viisastelullaan
viisastelullansa 		viisasteluillaan
viisasteluillansa
ablative viisastelultaan
viisastelultansa 		viisasteluiltaan
viisasteluiltansa
allative viisastelulleen
viisastelullensa 		viisasteluilleen
viisasteluillensa
essive viisastelunaan
viisastelunansa 		viisasteluinaan
viisasteluinansa
translative viisastelukseen
viisasteluksensa 		viisasteluikseen
viisasteluiksensa
abessive viisasteluttaan
viisasteluttansa 		viisasteluittaan
viisasteluittansa
instructive — —
comitative — viisasteluineen
viisasteluinensa

Derived terms

compounds

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.