viisastuminen

Finnish

Etymology

viisastua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋiːsɑstuminen/, [ˈʋiːs̠ɑ̝s̠ˌtumine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): vii‧sas‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): vii‧sas‧tu‧mi‧nen

Noun

viisastuminen

  1. verbal noun of viisastua
    1. wisening, becoming wiser

Declension

Inflection of viisastuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative viisastuminen viisastumiset
genitive viisastumisen viisastumisten
viisastumisien
partitive viisastumista viisastumisia
illative viisastumiseen viisastumisiin
singular plural
nominative viisastuminen viisastumiset
accusative nom. viisastuminen viisastumiset
gen. viisastumisen
genitive viisastumisen viisastumisten
viisastumisien
partitive viisastumista viisastumisia
inessive viisastumisessa viisastumisissa
elative viisastumisesta viisastumisista
illative viisastumiseen viisastumisiin
adessive viisastumisella viisastumisilla
ablative viisastumiselta viisastumisilta
allative viisastumiselle viisastumisille
essive viisastumisena viisastumisina
translative viisastumiseksi viisastumisiksi
abessive viisastumisetta viisastumisitta
instructive — viisastumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of viisastuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative viisastumiseni viisastumiseni
accusative nom. viisastumiseni viisastumiseni
gen. viisastumiseni
genitive viisastumiseni viisastumisteni
viisastumisieni
partitive viisastumistani viisastumisiani
inessive viisastumisessani viisastumisissani
elative viisastumisestani viisastumisistani
illative viisastumiseeni viisastumisiini
adessive viisastumisellani viisastumisillani
ablative viisastumiseltani viisastumisiltani
allative viisastumiselleni viisastumisilleni
essive viisastumisenani viisastumisinani
translative viisastumisekseni viisastumisikseni
abessive viisastumisettani viisastumisittani
instructive — —
comitative — viisastumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative viisastumisesi viisastumisesi
accusative nom. viisastumisesi viisastumisesi
gen. viisastumisesi
genitive viisastumisesi viisastumistesi
viisastumisiesi
partitive viisastumistasi viisastumisiasi
inessive viisastumisessasi viisastumisissasi
elative viisastumisestasi viisastumisistasi
illative viisastumiseesi viisastumisiisi
adessive viisastumisellasi viisastumisillasi
ablative viisastumiseltasi viisastumisiltasi
allative viisastumisellesi viisastumisillesi
essive viisastumisenasi viisastumisinasi
translative viisastumiseksesi viisastumisiksesi
abessive viisastumisettasi viisastumisittasi
instructive — —
comitative — viisastumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative viisastumisemme viisastumisemme
accusative nom. viisastumisemme viisastumisemme
gen. viisastumisemme
genitive viisastumisemme viisastumistemme
viisastumisiemme
partitive viisastumistamme viisastumisiamme
inessive viisastumisessamme viisastumisissamme
elative viisastumisestamme viisastumisistamme
illative viisastumiseemme viisastumisiimme
adessive viisastumisellamme viisastumisillamme
ablative viisastumiseltamme viisastumisiltamme
allative viisastumisellemme viisastumisillemme
essive viisastumisenamme viisastumisinamme
translative viisastumiseksemme viisastumisiksemme
abessive viisastumisettamme viisastumisittamme
instructive — —
comitative — viisastumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative viisastumisenne viisastumisenne
accusative nom. viisastumisenne viisastumisenne
gen. viisastumisenne
genitive viisastumisenne viisastumistenne
viisastumisienne
partitive viisastumistanne viisastumisianne
inessive viisastumisessanne viisastumisissanne
elative viisastumisestanne viisastumisistanne
illative viisastumiseenne viisastumisiinne
adessive viisastumisellanne viisastumisillanne
ablative viisastumiseltanne viisastumisiltanne
allative viisastumisellenne viisastumisillenne
essive viisastumisenanne viisastumisinanne
translative viisastumiseksenne viisastumisiksenne
abessive viisastumisettanne viisastumisittanne
instructive — —
comitative — viisastumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative viisastumisensa viisastumisensa
accusative nom. viisastumisensa viisastumisensa
gen. viisastumisensa
genitive viisastumisensa viisastumistensa
viisastumisiensa
partitive viisastumistaan
viisastumistansa 		viisastumisiaan
viisastumisiansa
inessive viisastumisessaan
viisastumisessansa 		viisastumisissaan
viisastumisissansa
elative viisastumisestaan
viisastumisestansa 		viisastumisistaan
viisastumisistansa
illative viisastumiseensa viisastumisiinsa
adessive viisastumisellaan
viisastumisellansa 		viisastumisillaan
viisastumisillansa
ablative viisastumiseltaan
viisastumiseltansa 		viisastumisiltaan
viisastumisiltansa
allative viisastumiselleen
viisastumisellensa 		viisastumisilleen
viisastumisillensa
essive viisastumisenaan
viisastumisenansa 		viisastumisinaan
viisastumisinansa
translative viisastumisekseen
viisastumiseksensa 		viisastumisikseen
viisastumisiksensa
abessive viisastumisettaan
viisastumisettansa 		viisastumisittaan
viisastumisittansa
instructive — —
comitative — viisastumisineen
viisastumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.