viisihenkinen

Finnish

Etymology

viisi +‎ henki +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋiːsiˌheŋkinen/, [ˈʋiːs̠iˌhe̞ŋk̟ine̞n]
  • Rhymes: -eŋkinen
  • Syllabification(key): vii‧si‧hen‧ki‧nen
  • Hyphenation(key): viisi‧henki‧nen

Adjective

viisihenkinen

  1. with five persons

Declension

Inflection of viisihenkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative viisihenkinen viisihenkiset
genitive viisihenkisen viisihenkisten
viisihenkisien
partitive viisihenkistä viisihenkisiä
illative viisihenkiseen viisihenkisiin
singular plural
nominative viisihenkinen viisihenkiset
accusative nom. viisihenkinen viisihenkiset
gen. viisihenkisen
genitive viisihenkisen viisihenkisten
viisihenkisien
partitive viisihenkistä viisihenkisiä
inessive viisihenkisessä viisihenkisissä
elative viisihenkisestä viisihenkisistä
illative viisihenkiseen viisihenkisiin
adessive viisihenkisellä viisihenkisillä
ablative viisihenkiseltä viisihenkisiltä
allative viisihenkiselle viisihenkisille
essive viisihenkisenä viisihenkisinä
translative viisihenkiseksi viisihenkisiksi
abessive viisihenkisettä viisihenkisittä
instructive — viisihenkisin
comitative — viisihenkisine
Possessive forms of viisihenkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative viisihenkiseni viisihenkiseni
accusative nom. viisihenkiseni viisihenkiseni
gen. viisihenkiseni
genitive viisihenkiseni viisihenkisteni
viisihenkisieni
partitive viisihenkistäni viisihenkisiäni
inessive viisihenkisessäni viisihenkisissäni
elative viisihenkisestäni viisihenkisistäni
illative viisihenkiseeni viisihenkisiini
adessive viisihenkiselläni viisihenkisilläni
ablative viisihenkiseltäni viisihenkisiltäni
allative viisihenkiselleni viisihenkisilleni
essive viisihenkisenäni viisihenkisinäni
translative viisihenkisekseni viisihenkisikseni
abessive viisihenkisettäni viisihenkisittäni
instructive — —
comitative — viisihenkisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative viisihenkisesi viisihenkisesi
accusative nom. viisihenkisesi viisihenkisesi
gen. viisihenkisesi
genitive viisihenkisesi viisihenkistesi
viisihenkisiesi
partitive viisihenkistäsi viisihenkisiäsi
inessive viisihenkisessäsi viisihenkisissäsi
elative viisihenkisestäsi viisihenkisistäsi
illative viisihenkiseesi viisihenkisiisi
adessive viisihenkiselläsi viisihenkisilläsi
ablative viisihenkiseltäsi viisihenkisiltäsi
allative viisihenkisellesi viisihenkisillesi
essive viisihenkisenäsi viisihenkisinäsi
translative viisihenkiseksesi viisihenkisiksesi
abessive viisihenkisettäsi viisihenkisittäsi
instructive — —
comitative — viisihenkisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative viisihenkisemme viisihenkisemme
accusative nom. viisihenkisemme viisihenkisemme
gen. viisihenkisemme
genitive viisihenkisemme viisihenkistemme
viisihenkisiemme
partitive viisihenkistämme viisihenkisiämme
inessive viisihenkisessämme viisihenkisissämme
elative viisihenkisestämme viisihenkisistämme
illative viisihenkiseemme viisihenkisiimme
adessive viisihenkisellämme viisihenkisillämme
ablative viisihenkiseltämme viisihenkisiltämme
allative viisihenkisellemme viisihenkisillemme
essive viisihenkisenämme viisihenkisinämme
translative viisihenkiseksemme viisihenkisiksemme
abessive viisihenkisettämme viisihenkisittämme
instructive — —
comitative — viisihenkisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative viisihenkisenne viisihenkisenne
accusative nom. viisihenkisenne viisihenkisenne
gen. viisihenkisenne
genitive viisihenkisenne viisihenkistenne
viisihenkisienne
partitive viisihenkistänne viisihenkisiänne
inessive viisihenkisessänne viisihenkisissänne
elative viisihenkisestänne viisihenkisistänne
illative viisihenkiseenne viisihenkisiinne
adessive viisihenkisellänne viisihenkisillänne
ablative viisihenkiseltänne viisihenkisiltänne
allative viisihenkisellenne viisihenkisillenne
essive viisihenkisenänne viisihenkisinänne
translative viisihenkiseksenne viisihenkisiksenne
abessive viisihenkisettänne viisihenkisittänne
instructive — —
comitative — viisihenkisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative viisihenkisensä viisihenkisensä
accusative nom. viisihenkisensä viisihenkisensä
gen. viisihenkisensä
genitive viisihenkisensä viisihenkistensä
viisihenkisiensä
partitive viisihenkistään
viisihenkistänsä 		viisihenkisiään
viisihenkisiänsä
inessive viisihenkisessään
viisihenkisessänsä 		viisihenkisissään
viisihenkisissänsä
elative viisihenkisestään
viisihenkisestänsä 		viisihenkisistään
viisihenkisistänsä
illative viisihenkiseensä viisihenkisiinsä
adessive viisihenkisellään
viisihenkisellänsä 		viisihenkisillään
viisihenkisillänsä
ablative viisihenkiseltään
viisihenkiseltänsä 		viisihenkisiltään
viisihenkisiltänsä
allative viisihenkiselleen
viisihenkisellensä 		viisihenkisilleen
viisihenkisillensä
essive viisihenkisenään
viisihenkisenänsä 		viisihenkisinään
viisihenkisinänsä
translative viisihenkisekseen
viisihenkiseksensä 		viisihenkisikseen
viisihenkisiksensä
abessive viisihenkisettään
viisihenkisettänsä 		viisihenkisittään
viisihenkisittänsä
instructive — —
comitative — viisihenkisineen
viisihenkisinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.