viisikielinen

Finnish

Etymology

viisi +‎ kieli +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋiːsiˌkie̯linen/, [ˈʋiːs̠iˌk̟ie̞̯line̞n]
  • Rhymes: -ielinen
  • Syllabification(key): vii‧si‧kie‧li‧nen
  • Hyphenation(key): viisi‧kieli‧nen

Adjective

viisikielinen

  1. five-string, with five strings

Declension

Inflection of viisikielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative viisikielinen viisikieliset
genitive viisikielisen viisikielisten
viisikielisien
partitive viisikielistä viisikielisiä
illative viisikieliseen viisikielisiin
singular plural
nominative viisikielinen viisikieliset
accusative nom. viisikielinen viisikieliset
gen. viisikielisen
genitive viisikielisen viisikielisten
viisikielisien
partitive viisikielistä viisikielisiä
inessive viisikielisessä viisikielisissä
elative viisikielisestä viisikielisistä
illative viisikieliseen viisikielisiin
adessive viisikielisellä viisikielisillä
ablative viisikieliseltä viisikielisiltä
allative viisikieliselle viisikielisille
essive viisikielisenä viisikielisinä
translative viisikieliseksi viisikielisiksi
abessive viisikielisettä viisikielisittä
instructive — viisikielisin
comitative — viisikielisine
Possessive forms of viisikielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative viisikieliseni viisikieliseni
accusative nom. viisikieliseni viisikieliseni
gen. viisikieliseni
genitive viisikieliseni viisikielisteni
viisikielisieni
partitive viisikielistäni viisikielisiäni
inessive viisikielisessäni viisikielisissäni
elative viisikielisestäni viisikielisistäni
illative viisikieliseeni viisikielisiini
adessive viisikieliselläni viisikielisilläni
ablative viisikieliseltäni viisikielisiltäni
allative viisikieliselleni viisikielisilleni
essive viisikielisenäni viisikielisinäni
translative viisikielisekseni viisikielisikseni
abessive viisikielisettäni viisikielisittäni
instructive — —
comitative — viisikielisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative viisikielisesi viisikielisesi
accusative nom. viisikielisesi viisikielisesi
gen. viisikielisesi
genitive viisikielisesi viisikielistesi
viisikielisiesi
partitive viisikielistäsi viisikielisiäsi
inessive viisikielisessäsi viisikielisissäsi
elative viisikielisestäsi viisikielisistäsi
illative viisikieliseesi viisikielisiisi
adessive viisikieliselläsi viisikielisilläsi
ablative viisikieliseltäsi viisikielisiltäsi
allative viisikielisellesi viisikielisillesi
essive viisikielisenäsi viisikielisinäsi
translative viisikieliseksesi viisikielisiksesi
abessive viisikielisettäsi viisikielisittäsi
instructive — —
comitative — viisikielisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative viisikielisemme viisikielisemme
accusative nom. viisikielisemme viisikielisemme
gen. viisikielisemme
genitive viisikielisemme viisikielistemme
viisikielisiemme
partitive viisikielistämme viisikielisiämme
inessive viisikielisessämme viisikielisissämme
elative viisikielisestämme viisikielisistämme
illative viisikieliseemme viisikielisiimme
adessive viisikielisellämme viisikielisillämme
ablative viisikieliseltämme viisikielisiltämme
allative viisikielisellemme viisikielisillemme
essive viisikielisenämme viisikielisinämme
translative viisikieliseksemme viisikielisiksemme
abessive viisikielisettämme viisikielisittämme
instructive — —
comitative — viisikielisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative viisikielisenne viisikielisenne
accusative nom. viisikielisenne viisikielisenne
gen. viisikielisenne
genitive viisikielisenne viisikielistenne
viisikielisienne
partitive viisikielistänne viisikielisiänne
inessive viisikielisessänne viisikielisissänne
elative viisikielisestänne viisikielisistänne
illative viisikieliseenne viisikielisiinne
adessive viisikielisellänne viisikielisillänne
ablative viisikieliseltänne viisikielisiltänne
allative viisikielisellenne viisikielisillenne
essive viisikielisenänne viisikielisinänne
translative viisikieliseksenne viisikielisiksenne
abessive viisikielisettänne viisikielisittänne
instructive — —
comitative — viisikielisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative viisikielisensä viisikielisensä
accusative nom. viisikielisensä viisikielisensä
gen. viisikielisensä
genitive viisikielisensä viisikielistensä
viisikielisiensä
partitive viisikielistään
viisikielistänsä 		viisikielisiään
viisikielisiänsä
inessive viisikielisessään
viisikielisessänsä 		viisikielisissään
viisikielisissänsä
elative viisikielisestään
viisikielisestänsä 		viisikielisistään
viisikielisistänsä
illative viisikieliseensä viisikielisiinsä
adessive viisikielisellään
viisikielisellänsä 		viisikielisillään
viisikielisillänsä
ablative viisikieliseltään
viisikieliseltänsä 		viisikielisiltään
viisikielisiltänsä
allative viisikieliselleen
viisikielisellensä 		viisikielisilleen
viisikielisillensä
essive viisikielisenään
viisikielisenänsä 		viisikielisinään
viisikielisinänsä
translative viisikielisekseen
viisikieliseksensä 		viisikielisikseen
viisikielisiksensä
abessive viisikielisettään
viisikielisettänsä 		viisikielisittään
viisikielisittänsä
instructive — —
comitative — viisikielisineen
viisikielisinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.