viivoitin

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋiːʋoi̯tin/, [ˈʋiːʋo̞i̯t̪in]
  • Rhymes: -iːʋoitin
  • Syllabification(key): vii‧voi‧tin
  • Hyphenation(key): vii‧voi‧tin

Etymology 1

viivoittaa +‎ -in

Noun

viivoitin

  1. ruler (measuring or drawing tool)
  2. straightedge (tool used to draw, cut or check the straightness of straight lines)
Declension
Inflection of viivoitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative viivoitin viivoittimet
genitive viivoittimen viivoittimien
viivoitinten
partitive viivoitinta viivoittimia
illative viivoittimeen viivoittimiin
singular plural
nominative viivoitin viivoittimet
accusative nom. viivoitin viivoittimet
gen. viivoittimen
genitive viivoittimen viivoittimien
viivoitinten
partitive viivoitinta viivoittimia
inessive viivoittimessa viivoittimissa
elative viivoittimesta viivoittimista
illative viivoittimeen viivoittimiin
adessive viivoittimella viivoittimilla
ablative viivoittimelta viivoittimilta
allative viivoittimelle viivoittimille
essive viivoittimena viivoittimina
translative viivoittimeksi viivoittimiksi
abessive viivoittimetta viivoittimitta
instructive — viivoittimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of viivoitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative viivoittimeni viivoittimeni
accusative nom. viivoittimeni viivoittimeni
gen. viivoittimeni
genitive viivoittimeni viivoittimieni
viivoitinteni
partitive viivoitintani viivoittimiani
inessive viivoittimessani viivoittimissani
elative viivoittimestani viivoittimistani
illative viivoittimeeni viivoittimiini
adessive viivoittimellani viivoittimillani
ablative viivoittimeltani viivoittimiltani
allative viivoittimelleni viivoittimilleni
essive viivoittimenani viivoittiminani
translative viivoittimekseni viivoittimikseni
abessive viivoittimettani viivoittimittani
instructive — —
comitative — viivoittimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative viivoittimesi viivoittimesi
accusative nom. viivoittimesi viivoittimesi
gen. viivoittimesi
genitive viivoittimesi viivoittimiesi
viivoitintesi
partitive viivoitintasi viivoittimiasi
inessive viivoittimessasi viivoittimissasi
elative viivoittimestasi viivoittimistasi
illative viivoittimeesi viivoittimiisi
adessive viivoittimellasi viivoittimillasi
ablative viivoittimeltasi viivoittimiltasi
allative viivoittimellesi viivoittimillesi
essive viivoittimenasi viivoittiminasi
translative viivoittimeksesi viivoittimiksesi
abessive viivoittimettasi viivoittimittasi
instructive — —
comitative — viivoittiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative viivoittimemme viivoittimemme
accusative nom. viivoittimemme viivoittimemme
gen. viivoittimemme
genitive viivoittimemme viivoittimiemme
viivoitintemme
partitive viivoitintamme viivoittimiamme
inessive viivoittimessamme viivoittimissamme
elative viivoittimestamme viivoittimistamme
illative viivoittimeemme viivoittimiimme
adessive viivoittimellamme viivoittimillamme
ablative viivoittimeltamme viivoittimiltamme
allative viivoittimellemme viivoittimillemme
essive viivoittimenamme viivoittiminamme
translative viivoittimeksemme viivoittimiksemme
abessive viivoittimettamme viivoittimittamme
instructive — —
comitative — viivoittiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative viivoittimenne viivoittimenne
accusative nom. viivoittimenne viivoittimenne
gen. viivoittimenne
genitive viivoittimenne viivoittimienne
viivoitintenne
partitive viivoitintanne viivoittimianne
inessive viivoittimessanne viivoittimissanne
elative viivoittimestanne viivoittimistanne
illative viivoittimeenne viivoittimiinne
adessive viivoittimellanne viivoittimillanne
ablative viivoittimeltanne viivoittimiltanne
allative viivoittimellenne viivoittimillenne
essive viivoittimenanne viivoittiminanne
translative viivoittimeksenne viivoittimiksenne
abessive viivoittimettanne viivoittimittanne
instructive — —
comitative — viivoittiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative viivoittimensa viivoittimensa
accusative nom. viivoittimensa viivoittimensa
gen. viivoittimensa
genitive viivoittimensa viivoittimiensa
viivoitintensa
partitive viivoitintaan
viivoitintansa 		viivoittimiaan
viivoittimiansa
inessive viivoittimessaan
viivoittimessansa 		viivoittimissaan
viivoittimissansa
elative viivoittimestaan
viivoittimestansa 		viivoittimistaan
viivoittimistansa
illative viivoittimeensa viivoittimiinsa
adessive viivoittimellaan
viivoittimellansa 		viivoittimillaan
viivoittimillansa
ablative viivoittimeltaan
viivoittimeltansa 		viivoittimiltaan
viivoittimiltansa
allative viivoittimelleen
viivoittimellensa 		viivoittimilleen
viivoittimillensa
essive viivoittimenaan
viivoittimenansa 		viivoittiminaan
viivoittiminansa
translative viivoittimekseen
viivoittimeksensa 		viivoittimikseen
viivoittimiksensa
abessive viivoittimettaan
viivoittimettansa 		viivoittimittaan
viivoittimittansa
instructive — —
comitative — viivoittimineen
viivoittiminensa
Alternative forms
  • viivotin (colloquial, considered a misspelling by most)
Synonyms
Derived terms
compounds

Further reading

Etymology 2

Verb

viivoitin

  1. first-person singular past indicative of viivoittaa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.