Finnish
Etymology
villi (“wild”) + eläin (“animal”)
Pronunciation
- IPA(key): /ˈʋilːiˌelæi̯n/, [ˈʋilːiˌe̞læi̯n]
- Rhymes: -elæin
- Syllabification(key): vil‧li‧e‧läin
- Hyphenation(key): villi‧eläin
Noun
villieläin
- wild animal (as contrasted to a domesticated animal)
- (in the plural) wildlife (wild animals collectively)
Declension
| Inflection of villieläin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
|
| nominative
|
villieläin
|
villieläimet
|
| genitive
|
villieläimen
|
villieläimien
villieläinten
|
| partitive
|
villieläintä
|
villieläimiä
|
| illative
|
villieläimeen
|
villieläimiin
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
villieläin
|
villieläimet
|
| accusative
|
nom.
|
villieläin
|
villieläimet
|
| gen.
|
villieläimen
|
| genitive
|
villieläimen
|
villieläimien
villieläinten
|
| partitive
|
villieläintä
|
villieläimiä
|
| inessive
|
villieläimessä
|
villieläimissä
|
| elative
|
villieläimestä
|
villieläimistä
|
| illative
|
villieläimeen
|
villieläimiin
|
| adessive
|
villieläimellä
|
villieläimillä
|
| ablative
|
villieläimeltä
|
villieläimiltä
|
| allative
|
villieläimelle
|
villieläimille
|
| essive
|
villieläimenä
|
villieläiminä
|
| translative
|
villieläimeksi
|
villieläimiksi
|
| abessive
|
villieläimettä
|
villieläimittä
|
| instructive
|
—
|
villieläimin
|
| comitative
|
See the possessive forms below.
|
| first-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
villieläimeni
|
villieläimeni
|
| accusative
|
nom.
|
villieläimeni
|
villieläimeni
|
| gen.
|
villieläimeni
|
| genitive
|
villieläimeni
|
villieläimieni
villieläinteni
|
| partitive
|
villieläintäni
|
villieläimiäni
|
| inessive
|
villieläimessäni
|
villieläimissäni
|
| elative
|
villieläimestäni
|
villieläimistäni
|
| illative
|
villieläimeeni
|
villieläimiini
|
| adessive
|
villieläimelläni
|
villieläimilläni
|
| ablative
|
villieläimeltäni
|
villieläimiltäni
|
| allative
|
villieläimelleni
|
villieläimilleni
|
| essive
|
villieläimenäni
|
villieläiminäni
|
| translative
|
villieläimekseni
|
villieläimikseni
|
| abessive
|
villieläimettäni
|
villieläimittäni
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
villieläimineni
|
| second-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
villieläimesi
|
villieläimesi
|
| accusative
|
nom.
|
villieläimesi
|
villieläimesi
|
| gen.
|
villieläimesi
|
| genitive
|
villieläimesi
|
villieläimiesi
villieläintesi
|
| partitive
|
villieläintäsi
|
villieläimiäsi
|
| inessive
|
villieläimessäsi
|
villieläimissäsi
|
| elative
|
villieläimestäsi
|
villieläimistäsi
|
| illative
|
villieläimeesi
|
villieläimiisi
|
| adessive
|
villieläimelläsi
|
villieläimilläsi
|
| ablative
|
villieläimeltäsi
|
villieläimiltäsi
|
| allative
|
villieläimellesi
|
villieläimillesi
|
| essive
|
villieläimenäsi
|
villieläiminäsi
|
| translative
|
villieläimeksesi
|
villieläimiksesi
|
| abessive
|
villieläimettäsi
|
villieläimittäsi
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
villieläiminesi
|
| first-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
villieläimemme
|
villieläimemme
|
| accusative
|
nom.
|
villieläimemme
|
villieläimemme
|
| gen.
|
villieläimemme
|
| genitive
|
villieläimemme
|
villieläimiemme
villieläintemme
|
| partitive
|
villieläintämme
|
villieläimiämme
|
| inessive
|
villieläimessämme
|
villieläimissämme
|
| elative
|
villieläimestämme
|
villieläimistämme
|
| illative
|
villieläimeemme
|
villieläimiimme
|
| adessive
|
villieläimellämme
|
villieläimillämme
|
| ablative
|
villieläimeltämme
|
villieläimiltämme
|
| allative
|
villieläimellemme
|
villieläimillemme
|
| essive
|
villieläimenämme
|
villieläiminämme
|
| translative
|
villieläimeksemme
|
villieläimiksemme
|
| abessive
|
villieläimettämme
|
villieläimittämme
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
villieläiminemme
|
| second-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
villieläimenne
|
villieläimenne
|
| accusative
|
nom.
|
villieläimenne
|
villieläimenne
|
| gen.
|
villieläimenne
|
| genitive
|
villieläimenne
|
villieläimienne
villieläintenne
|
| partitive
|
villieläintänne
|
villieläimiänne
|
| inessive
|
villieläimessänne
|
villieläimissänne
|
| elative
|
villieläimestänne
|
villieläimistänne
|
| illative
|
villieläimeenne
|
villieläimiinne
|
| adessive
|
villieläimellänne
|
villieläimillänne
|
| ablative
|
villieläimeltänne
|
villieläimiltänne
|
| allative
|
villieläimellenne
|
villieläimillenne
|
| essive
|
villieläimenänne
|
villieläiminänne
|
| translative
|
villieläimeksenne
|
villieläimiksenne
|
| abessive
|
villieläimettänne
|
villieläimittänne
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
villieläiminenne
|
| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
villieläimensä
|
villieläimensä
|
| accusative
|
nom.
|
villieläimensä
|
villieläimensä
|
| gen.
|
villieläimensä
|
| genitive
|
villieläimensä
|
villieläimiensä
villieläintensä
|
| partitive
|
villieläintään
villieläintänsä
|
villieläimiään
villieläimiänsä
|
| inessive
|
villieläimessään
villieläimessänsä
|
villieläimissään
villieläimissänsä
|
| elative
|
villieläimestään
villieläimestänsä
|
villieläimistään
villieläimistänsä
|
| illative
|
villieläimeensä
|
villieläimiinsä
|
| adessive
|
villieläimellään
villieläimellänsä
|
villieläimillään
villieläimillänsä
|
| ablative
|
villieläimeltään
villieläimeltänsä
|
villieläimiltään
villieläimiltänsä
|
| allative
|
villieläimelleen
villieläimellensä
|
villieläimilleen
villieläimillensä
|
| essive
|
villieläimenään
villieläimenänsä
|
villieläiminään
villieläiminänsä
|
| translative
|
villieläimekseen
villieläimeksensä
|
villieläimikseen
villieläimiksensä
|
| abessive
|
villieläimettään
villieläimettänsä
|
villieläimittään
villieläimittänsä
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
villieläimineen
villieläiminensä
|
|
Antonyms
Further reading