vinkkaaminen

Finnish

Etymology

vinkata +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋiŋkːɑːminen/, [ˈʋiŋkːɑ̝ːˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): vink‧kaa‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): vink‧kaa‧mi‧nen

Noun

vinkkaaminen

  1. verbal noun of vinkata
    1. waving, beckoning
    2. giving a hint, tipping
    3. winking (usually preceded by silmän)

Declension

Inflection of vinkkaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vinkkaaminen vinkkaamiset
genitive vinkkaamisen vinkkaamisten
vinkkaamisien
partitive vinkkaamista vinkkaamisia
illative vinkkaamiseen vinkkaamisiin
singular plural
nominative vinkkaaminen vinkkaamiset
accusative nom. vinkkaaminen vinkkaamiset
gen. vinkkaamisen
genitive vinkkaamisen vinkkaamisten
vinkkaamisien
partitive vinkkaamista vinkkaamisia
inessive vinkkaamisessa vinkkaamisissa
elative vinkkaamisesta vinkkaamisista
illative vinkkaamiseen vinkkaamisiin
adessive vinkkaamisella vinkkaamisilla
ablative vinkkaamiselta vinkkaamisilta
allative vinkkaamiselle vinkkaamisille
essive vinkkaamisena vinkkaamisina
translative vinkkaamiseksi vinkkaamisiksi
abessive vinkkaamisetta vinkkaamisitta
instructive — vinkkaamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vinkkaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vinkkaamiseni vinkkaamiseni
accusative nom. vinkkaamiseni vinkkaamiseni
gen. vinkkaamiseni
genitive vinkkaamiseni vinkkaamisteni
vinkkaamisieni
partitive vinkkaamistani vinkkaamisiani
inessive vinkkaamisessani vinkkaamisissani
elative vinkkaamisestani vinkkaamisistani
illative vinkkaamiseeni vinkkaamisiini
adessive vinkkaamisellani vinkkaamisillani
ablative vinkkaamiseltani vinkkaamisiltani
allative vinkkaamiselleni vinkkaamisilleni
essive vinkkaamisenani vinkkaamisinani
translative vinkkaamisekseni vinkkaamisikseni
abessive vinkkaamisettani vinkkaamisittani
instructive — —
comitative — vinkkaamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vinkkaamisesi vinkkaamisesi
accusative nom. vinkkaamisesi vinkkaamisesi
gen. vinkkaamisesi
genitive vinkkaamisesi vinkkaamistesi
vinkkaamisiesi
partitive vinkkaamistasi vinkkaamisiasi
inessive vinkkaamisessasi vinkkaamisissasi
elative vinkkaamisestasi vinkkaamisistasi
illative vinkkaamiseesi vinkkaamisiisi
adessive vinkkaamisellasi vinkkaamisillasi
ablative vinkkaamiseltasi vinkkaamisiltasi
allative vinkkaamisellesi vinkkaamisillesi
essive vinkkaamisenasi vinkkaamisinasi
translative vinkkaamiseksesi vinkkaamisiksesi
abessive vinkkaamisettasi vinkkaamisittasi
instructive — —
comitative — vinkkaamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vinkkaamisemme vinkkaamisemme
accusative nom. vinkkaamisemme vinkkaamisemme
gen. vinkkaamisemme
genitive vinkkaamisemme vinkkaamistemme
vinkkaamisiemme
partitive vinkkaamistamme vinkkaamisiamme
inessive vinkkaamisessamme vinkkaamisissamme
elative vinkkaamisestamme vinkkaamisistamme
illative vinkkaamiseemme vinkkaamisiimme
adessive vinkkaamisellamme vinkkaamisillamme
ablative vinkkaamiseltamme vinkkaamisiltamme
allative vinkkaamisellemme vinkkaamisillemme
essive vinkkaamisenamme vinkkaamisinamme
translative vinkkaamiseksemme vinkkaamisiksemme
abessive vinkkaamisettamme vinkkaamisittamme
instructive — —
comitative — vinkkaamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vinkkaamisenne vinkkaamisenne
accusative nom. vinkkaamisenne vinkkaamisenne
gen. vinkkaamisenne
genitive vinkkaamisenne vinkkaamistenne
vinkkaamisienne
partitive vinkkaamistanne vinkkaamisianne
inessive vinkkaamisessanne vinkkaamisissanne
elative vinkkaamisestanne vinkkaamisistanne
illative vinkkaamiseenne vinkkaamisiinne
adessive vinkkaamisellanne vinkkaamisillanne
ablative vinkkaamiseltanne vinkkaamisiltanne
allative vinkkaamisellenne vinkkaamisillenne
essive vinkkaamisenanne vinkkaamisinanne
translative vinkkaamiseksenne vinkkaamisiksenne
abessive vinkkaamisettanne vinkkaamisittanne
instructive — —
comitative — vinkkaamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vinkkaamisensa vinkkaamisensa
accusative nom. vinkkaamisensa vinkkaamisensa
gen. vinkkaamisensa
genitive vinkkaamisensa vinkkaamistensa
vinkkaamisiensa
partitive vinkkaamistaan
vinkkaamistansa 		vinkkaamisiaan
vinkkaamisiansa
inessive vinkkaamisessaan
vinkkaamisessansa 		vinkkaamisissaan
vinkkaamisissansa
elative vinkkaamisestaan
vinkkaamisestansa 		vinkkaamisistaan
vinkkaamisistansa
illative vinkkaamiseensa vinkkaamisiinsa
adessive vinkkaamisellaan
vinkkaamisellansa 		vinkkaamisillaan
vinkkaamisillansa
ablative vinkkaamiseltaan
vinkkaamiseltansa 		vinkkaamisiltaan
vinkkaamisiltansa
allative vinkkaamiselleen
vinkkaamisellensa 		vinkkaamisilleen
vinkkaamisillensa
essive vinkkaamisenaan
vinkkaamisenansa 		vinkkaamisinaan
vinkkaamisinansa
translative vinkkaamisekseen
vinkkaamiseksensa 		vinkkaamisikseen
vinkkaamisiksensa
abessive vinkkaamisettaan
vinkkaamisettansa 		vinkkaamisittaan
vinkkaamisittansa
instructive — —
comitative — vinkkaamisineen
vinkkaamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.