virkanimitys

Finnish

Etymology

virka +‎ nimitys

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋirkɑˌnimitys/, [ˈʋirkɑ̝ˌnimit̪ys̠]
  • Rhymes: -imitys
  • Syllabification(key): vir‧ka‧ni‧mi‧tys
  • Hyphenation(key): virka‧nimi‧tys

Noun

virkanimitys

  1. appointment (to an office)

Declension

Inflection of virkanimitys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative virkanimitys virkanimitykset
genitive virkanimityksen virkanimitysten
virkanimityksien
partitive virkanimitystä virkanimityksiä
illative virkanimitykseen virkanimityksiin
singular plural
nominative virkanimitys virkanimitykset
accusative nom. virkanimitys virkanimitykset
gen. virkanimityksen
genitive virkanimityksen virkanimitysten
virkanimityksien
partitive virkanimitystä virkanimityksiä
inessive virkanimityksessä virkanimityksissä
elative virkanimityksestä virkanimityksistä
illative virkanimitykseen virkanimityksiin
adessive virkanimityksellä virkanimityksillä
ablative virkanimitykseltä virkanimityksiltä
allative virkanimitykselle virkanimityksille
essive virkanimityksenä virkanimityksinä
translative virkanimitykseksi virkanimityksiksi
abessive virkanimityksettä virkanimityksittä
instructive — virkanimityksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of virkanimitys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative virkanimitykseni virkanimitykseni
accusative nom. virkanimitykseni virkanimitykseni
gen. virkanimitykseni
genitive virkanimitykseni virkanimitysteni
virkanimityksieni
partitive virkanimitystäni virkanimityksiäni
inessive virkanimityksessäni virkanimityksissäni
elative virkanimityksestäni virkanimityksistäni
illative virkanimitykseeni virkanimityksiini
adessive virkanimitykselläni virkanimityksilläni
ablative virkanimitykseltäni virkanimityksiltäni
allative virkanimitykselleni virkanimityksilleni
essive virkanimityksenäni virkanimityksinäni
translative virkanimityksekseni virkanimityksikseni
abessive virkanimityksettäni virkanimityksittäni
instructive — —
comitative — virkanimityksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative virkanimityksesi virkanimityksesi
accusative nom. virkanimityksesi virkanimityksesi
gen. virkanimityksesi
genitive virkanimityksesi virkanimitystesi
virkanimityksiesi
partitive virkanimitystäsi virkanimityksiäsi
inessive virkanimityksessäsi virkanimityksissäsi
elative virkanimityksestäsi virkanimityksistäsi
illative virkanimitykseesi virkanimityksiisi
adessive virkanimitykselläsi virkanimityksilläsi
ablative virkanimitykseltäsi virkanimityksiltäsi
allative virkanimityksellesi virkanimityksillesi
essive virkanimityksenäsi virkanimityksinäsi
translative virkanimitykseksesi virkanimityksiksesi
abessive virkanimityksettäsi virkanimityksittäsi
instructive — —
comitative — virkanimityksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative virkanimityksemme virkanimityksemme
accusative nom. virkanimityksemme virkanimityksemme
gen. virkanimityksemme
genitive virkanimityksemme virkanimitystemme
virkanimityksiemme
partitive virkanimitystämme virkanimityksiämme
inessive virkanimityksessämme virkanimityksissämme
elative virkanimityksestämme virkanimityksistämme
illative virkanimitykseemme virkanimityksiimme
adessive virkanimityksellämme virkanimityksillämme
ablative virkanimitykseltämme virkanimityksiltämme
allative virkanimityksellemme virkanimityksillemme
essive virkanimityksenämme virkanimityksinämme
translative virkanimitykseksemme virkanimityksiksemme
abessive virkanimityksettämme virkanimityksittämme
instructive — —
comitative — virkanimityksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative virkanimityksenne virkanimityksenne
accusative nom. virkanimityksenne virkanimityksenne
gen. virkanimityksenne
genitive virkanimityksenne virkanimitystenne
virkanimityksienne
partitive virkanimitystänne virkanimityksiänne
inessive virkanimityksessänne virkanimityksissänne
elative virkanimityksestänne virkanimityksistänne
illative virkanimitykseenne virkanimityksiinne
adessive virkanimityksellänne virkanimityksillänne
ablative virkanimitykseltänne virkanimityksiltänne
allative virkanimityksellenne virkanimityksillenne
essive virkanimityksenänne virkanimityksinänne
translative virkanimitykseksenne virkanimityksiksenne
abessive virkanimityksettänne virkanimityksittänne
instructive — —
comitative — virkanimityksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative virkanimityksensä virkanimityksensä
accusative nom. virkanimityksensä virkanimityksensä
gen. virkanimityksensä
genitive virkanimityksensä virkanimitystensä
virkanimityksiensä
partitive virkanimitystään
virkanimitystänsä 		virkanimityksiään
virkanimityksiänsä
inessive virkanimityksessään
virkanimityksessänsä 		virkanimityksissään
virkanimityksissänsä
elative virkanimityksestään
virkanimityksestänsä 		virkanimityksistään
virkanimityksistänsä
illative virkanimitykseensä virkanimityksiinsä
adessive virkanimityksellään
virkanimityksellänsä 		virkanimityksillään
virkanimityksillänsä
ablative virkanimitykseltään
virkanimitykseltänsä 		virkanimityksiltään
virkanimityksiltänsä
allative virkanimitykselleen
virkanimityksellensä 		virkanimityksilleen
virkanimityksillensä
essive virkanimityksenään
virkanimityksenänsä 		virkanimityksinään
virkanimityksinänsä
translative virkanimityksekseen
virkanimitykseksensä 		virkanimityksikseen
virkanimityksiksensä
abessive virkanimityksettään
virkanimityksettänsä 		virkanimityksittään
virkanimityksittänsä
instructive — —
comitative — virkanimityksineen
virkanimityksinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.