virroitin

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋirːoi̯tin/, [ˈʋirːo̞i̯t̪in]
  • Rhymes: -irːoitin
  • Syllabification(key): vir‧roi‧tin
  • Hyphenation(key): vir‧roi‧tin

Etymology 1

virroittaa +‎ -in

Noun

virroitin

  1. current collector; a device that collects electric current from overhead lines; a pantograph, trolley pole, etc.
    Veturi rullasi mäen alas virroitin alhaalla.
    The locomotive rolled down the hill with its pantograph down.
Declension
Inflection of virroitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative virroitin virroittimet
genitive virroittimen virroittimien
virroitinten
partitive virroitinta virroittimia
illative virroittimeen virroittimiin
singular plural
nominative virroitin virroittimet
accusative nom. virroitin virroittimet
gen. virroittimen
genitive virroittimen virroittimien
virroitinten
partitive virroitinta virroittimia
inessive virroittimessa virroittimissa
elative virroittimesta virroittimista
illative virroittimeen virroittimiin
adessive virroittimella virroittimilla
ablative virroittimelta virroittimilta
allative virroittimelle virroittimille
essive virroittimena virroittimina
translative virroittimeksi virroittimiksi
abessive virroittimetta virroittimitta
instructive — virroittimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of virroitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative virroittimeni virroittimeni
accusative nom. virroittimeni virroittimeni
gen. virroittimeni
genitive virroittimeni virroittimieni
virroitinteni
partitive virroitintani virroittimiani
inessive virroittimessani virroittimissani
elative virroittimestani virroittimistani
illative virroittimeeni virroittimiini
adessive virroittimellani virroittimillani
ablative virroittimeltani virroittimiltani
allative virroittimelleni virroittimilleni
essive virroittimenani virroittiminani
translative virroittimekseni virroittimikseni
abessive virroittimettani virroittimittani
instructive — —
comitative — virroittimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative virroittimesi virroittimesi
accusative nom. virroittimesi virroittimesi
gen. virroittimesi
genitive virroittimesi virroittimiesi
virroitintesi
partitive virroitintasi virroittimiasi
inessive virroittimessasi virroittimissasi
elative virroittimestasi virroittimistasi
illative virroittimeesi virroittimiisi
adessive virroittimellasi virroittimillasi
ablative virroittimeltasi virroittimiltasi
allative virroittimellesi virroittimillesi
essive virroittimenasi virroittiminasi
translative virroittimeksesi virroittimiksesi
abessive virroittimettasi virroittimittasi
instructive — —
comitative — virroittiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative virroittimemme virroittimemme
accusative nom. virroittimemme virroittimemme
gen. virroittimemme
genitive virroittimemme virroittimiemme
virroitintemme
partitive virroitintamme virroittimiamme
inessive virroittimessamme virroittimissamme
elative virroittimestamme virroittimistamme
illative virroittimeemme virroittimiimme
adessive virroittimellamme virroittimillamme
ablative virroittimeltamme virroittimiltamme
allative virroittimellemme virroittimillemme
essive virroittimenamme virroittiminamme
translative virroittimeksemme virroittimiksemme
abessive virroittimettamme virroittimittamme
instructive — —
comitative — virroittiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative virroittimenne virroittimenne
accusative nom. virroittimenne virroittimenne
gen. virroittimenne
genitive virroittimenne virroittimienne
virroitintenne
partitive virroitintanne virroittimianne
inessive virroittimessanne virroittimissanne
elative virroittimestanne virroittimistanne
illative virroittimeenne virroittimiinne
adessive virroittimellanne virroittimillanne
ablative virroittimeltanne virroittimiltanne
allative virroittimellenne virroittimillenne
essive virroittimenanne virroittiminanne
translative virroittimeksenne virroittimiksenne
abessive virroittimettanne virroittimittanne
instructive — —
comitative — virroittiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative virroittimensa virroittimensa
accusative nom. virroittimensa virroittimensa
gen. virroittimensa
genitive virroittimensa virroittimiensa
virroitintensa
partitive virroitintaan
virroitintansa 		virroittimiaan
virroittimiansa
inessive virroittimessaan
virroittimessansa 		virroittimissaan
virroittimissansa
elative virroittimestaan
virroittimestansa 		virroittimistaan
virroittimistansa
illative virroittimeensa virroittimiinsa
adessive virroittimellaan
virroittimellansa 		virroittimillaan
virroittimillansa
ablative virroittimeltaan
virroittimeltansa 		virroittimiltaan
virroittimiltansa
allative virroittimelleen
virroittimellensa 		virroittimilleen
virroittimillensa
essive virroittimenaan
virroittimenansa 		virroittiminaan
virroittiminansa
translative virroittimekseen
virroittimeksensa 		virroittimikseen
virroittimiksensa
abessive virroittimettaan
virroittimettansa 		virroittimittaan
virroittimittansa
instructive — —
comitative — virroittimineen
virroittiminensa
Hyponyms
  • saksivirroitin (“pantograph”)
  • tankovirroitin (“trolley, trolley pole”)

Further reading

Etymology 2

Verb

virroitin

  1. first-person singular past indicative of virroittaa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.