vitkastelu

Finnish

Etymology

vitkastella +‎ -u

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋitkɑstelu/, [ˈʋit̪kɑ̝s̠ˌte̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Syllabification(key): vit‧kas‧te‧lu
  • Hyphenation(key): vit‧kas‧te‧lu

Noun

vitkastelu

  1. procrastination, procrastinating

Declension

Inflection of vitkastelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative vitkastelu vitkastelut
genitive vitkastelun vitkastelujen
vitkasteluiden
vitkasteluitten
partitive vitkastelua vitkasteluja
vitkasteluita
illative vitkasteluun vitkasteluihin
singular plural
nominative vitkastelu vitkastelut
accusative nom. vitkastelu vitkastelut
gen. vitkastelun
genitive vitkastelun vitkastelujen
vitkasteluiden
vitkasteluitten
partitive vitkastelua vitkasteluja
vitkasteluita
inessive vitkastelussa vitkasteluissa
elative vitkastelusta vitkasteluista
illative vitkasteluun vitkasteluihin
adessive vitkastelulla vitkasteluilla
ablative vitkastelulta vitkasteluilta
allative vitkastelulle vitkasteluille
essive vitkasteluna vitkasteluina
translative vitkasteluksi vitkasteluiksi
abessive vitkastelutta vitkasteluitta
instructive — vitkasteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vitkastelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vitkasteluni vitkasteluni
accusative nom. vitkasteluni vitkasteluni
gen. vitkasteluni
genitive vitkasteluni vitkastelujeni
vitkasteluideni
vitkasteluitteni
partitive vitkasteluani vitkastelujani
vitkasteluitani
inessive vitkastelussani vitkasteluissani
elative vitkastelustani vitkasteluistani
illative vitkasteluuni vitkasteluihini
adessive vitkastelullani vitkasteluillani
ablative vitkastelultani vitkasteluiltani
allative vitkastelulleni vitkasteluilleni
essive vitkastelunani vitkasteluinani
translative vitkastelukseni vitkasteluikseni
abessive vitkasteluttani vitkasteluittani
instructive — —
comitative — vitkasteluineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vitkastelusi vitkastelusi
accusative nom. vitkastelusi vitkastelusi
gen. vitkastelusi
genitive vitkastelusi vitkastelujesi
vitkasteluidesi
vitkasteluittesi
partitive vitkasteluasi vitkastelujasi
vitkasteluitasi
inessive vitkastelussasi vitkasteluissasi
elative vitkastelustasi vitkasteluistasi
illative vitkasteluusi vitkasteluihisi
adessive vitkastelullasi vitkasteluillasi
ablative vitkastelultasi vitkasteluiltasi
allative vitkastelullesi vitkasteluillesi
essive vitkastelunasi vitkasteluinasi
translative vitkasteluksesi vitkasteluiksesi
abessive vitkasteluttasi vitkasteluittasi
instructive — —
comitative — vitkasteluinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vitkastelumme vitkastelumme
accusative nom. vitkastelumme vitkastelumme
gen. vitkastelumme
genitive vitkastelumme vitkastelujemme
vitkasteluidemme
vitkasteluittemme
partitive vitkasteluamme vitkastelujamme
vitkasteluitamme
inessive vitkastelussamme vitkasteluissamme
elative vitkastelustamme vitkasteluistamme
illative vitkasteluumme vitkasteluihimme
adessive vitkastelullamme vitkasteluillamme
ablative vitkastelultamme vitkasteluiltamme
allative vitkastelullemme vitkasteluillemme
essive vitkastelunamme vitkasteluinamme
translative vitkasteluksemme vitkasteluiksemme
abessive vitkasteluttamme vitkasteluittamme
instructive — —
comitative — vitkasteluinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vitkastelunne vitkastelunne
accusative nom. vitkastelunne vitkastelunne
gen. vitkastelunne
genitive vitkastelunne vitkastelujenne
vitkasteluidenne
vitkasteluittenne
partitive vitkasteluanne vitkastelujanne
vitkasteluitanne
inessive vitkastelussanne vitkasteluissanne
elative vitkastelustanne vitkasteluistanne
illative vitkasteluunne vitkasteluihinne
adessive vitkastelullanne vitkasteluillanne
ablative vitkastelultanne vitkasteluiltanne
allative vitkastelullenne vitkasteluillenne
essive vitkastelunanne vitkasteluinanne
translative vitkasteluksenne vitkasteluiksenne
abessive vitkasteluttanne vitkasteluittanne
instructive — —
comitative — vitkasteluinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vitkastelunsa vitkastelunsa
accusative nom. vitkastelunsa vitkastelunsa
gen. vitkastelunsa
genitive vitkastelunsa vitkastelujensa
vitkasteluidensa
vitkasteluittensa
partitive vitkasteluaan
vitkasteluansa 		vitkastelujaan
vitkasteluitaan
vitkastelujansa
vitkasteluitansa
inessive vitkastelussaan
vitkastelussansa 		vitkasteluissaan
vitkasteluissansa
elative vitkastelustaan
vitkastelustansa 		vitkasteluistaan
vitkasteluistansa
illative vitkasteluunsa vitkasteluihinsa
adessive vitkastelullaan
vitkastelullansa 		vitkasteluillaan
vitkasteluillansa
ablative vitkastelultaan
vitkastelultansa 		vitkasteluiltaan
vitkasteluiltansa
allative vitkastelulleen
vitkastelullensa 		vitkasteluilleen
vitkasteluillensa
essive vitkastelunaan
vitkastelunansa 		vitkasteluinaan
vitkasteluinansa
translative vitkastelukseen
vitkasteluksensa 		vitkasteluikseen
vitkasteluiksensa
abessive vitkasteluttaan
vitkasteluttansa 		vitkasteluittaan
vitkasteluittansa
instructive — —
comitative — vitkasteluineen
vitkasteluinensa

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.