vittuuntuminen

Finnish

Etymology

vittuuntua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋitːuːntuminen/, [ˈʋit̪ːuːn̪ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): vit‧tuun‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): vit‧tuun‧tu‧mi‧nen

Noun

vittuuntuminen

  1. verbal noun of vittuuntua
    1. (vulgar) getting pissed off

Declension

Inflection of vittuuntuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vittuuntuminen vittuuntumiset
genitive vittuuntumisen vittuuntumisten
vittuuntumisien
partitive vittuuntumista vittuuntumisia
illative vittuuntumiseen vittuuntumisiin
singular plural
nominative vittuuntuminen vittuuntumiset
accusative nom. vittuuntuminen vittuuntumiset
gen. vittuuntumisen
genitive vittuuntumisen vittuuntumisten
vittuuntumisien
partitive vittuuntumista vittuuntumisia
inessive vittuuntumisessa vittuuntumisissa
elative vittuuntumisesta vittuuntumisista
illative vittuuntumiseen vittuuntumisiin
adessive vittuuntumisella vittuuntumisilla
ablative vittuuntumiselta vittuuntumisilta
allative vittuuntumiselle vittuuntumisille
essive vittuuntumisena vittuuntumisina
translative vittuuntumiseksi vittuuntumisiksi
abessive vittuuntumisetta vittuuntumisitta
instructive — vittuuntumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vittuuntuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vittuuntumiseni vittuuntumiseni
accusative nom. vittuuntumiseni vittuuntumiseni
gen. vittuuntumiseni
genitive vittuuntumiseni vittuuntumisteni
vittuuntumisieni
partitive vittuuntumistani vittuuntumisiani
inessive vittuuntumisessani vittuuntumisissani
elative vittuuntumisestani vittuuntumisistani
illative vittuuntumiseeni vittuuntumisiini
adessive vittuuntumisellani vittuuntumisillani
ablative vittuuntumiseltani vittuuntumisiltani
allative vittuuntumiselleni vittuuntumisilleni
essive vittuuntumisenani vittuuntumisinani
translative vittuuntumisekseni vittuuntumisikseni
abessive vittuuntumisettani vittuuntumisittani
instructive — —
comitative — vittuuntumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vittuuntumisesi vittuuntumisesi
accusative nom. vittuuntumisesi vittuuntumisesi
gen. vittuuntumisesi
genitive vittuuntumisesi vittuuntumistesi
vittuuntumisiesi
partitive vittuuntumistasi vittuuntumisiasi
inessive vittuuntumisessasi vittuuntumisissasi
elative vittuuntumisestasi vittuuntumisistasi
illative vittuuntumiseesi vittuuntumisiisi
adessive vittuuntumisellasi vittuuntumisillasi
ablative vittuuntumiseltasi vittuuntumisiltasi
allative vittuuntumisellesi vittuuntumisillesi
essive vittuuntumisenasi vittuuntumisinasi
translative vittuuntumiseksesi vittuuntumisiksesi
abessive vittuuntumisettasi vittuuntumisittasi
instructive — —
comitative — vittuuntumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vittuuntumisemme vittuuntumisemme
accusative nom. vittuuntumisemme vittuuntumisemme
gen. vittuuntumisemme
genitive vittuuntumisemme vittuuntumistemme
vittuuntumisiemme
partitive vittuuntumistamme vittuuntumisiamme
inessive vittuuntumisessamme vittuuntumisissamme
elative vittuuntumisestamme vittuuntumisistamme
illative vittuuntumiseemme vittuuntumisiimme
adessive vittuuntumisellamme vittuuntumisillamme
ablative vittuuntumiseltamme vittuuntumisiltamme
allative vittuuntumisellemme vittuuntumisillemme
essive vittuuntumisenamme vittuuntumisinamme
translative vittuuntumiseksemme vittuuntumisiksemme
abessive vittuuntumisettamme vittuuntumisittamme
instructive — —
comitative — vittuuntumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vittuuntumisenne vittuuntumisenne
accusative nom. vittuuntumisenne vittuuntumisenne
gen. vittuuntumisenne
genitive vittuuntumisenne vittuuntumistenne
vittuuntumisienne
partitive vittuuntumistanne vittuuntumisianne
inessive vittuuntumisessanne vittuuntumisissanne
elative vittuuntumisestanne vittuuntumisistanne
illative vittuuntumiseenne vittuuntumisiinne
adessive vittuuntumisellanne vittuuntumisillanne
ablative vittuuntumiseltanne vittuuntumisiltanne
allative vittuuntumisellenne vittuuntumisillenne
essive vittuuntumisenanne vittuuntumisinanne
translative vittuuntumiseksenne vittuuntumisiksenne
abessive vittuuntumisettanne vittuuntumisittanne
instructive — —
comitative — vittuuntumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vittuuntumisensa vittuuntumisensa
accusative nom. vittuuntumisensa vittuuntumisensa
gen. vittuuntumisensa
genitive vittuuntumisensa vittuuntumistensa
vittuuntumisiensa
partitive vittuuntumistaan
vittuuntumistansa 		vittuuntumisiaan
vittuuntumisiansa
inessive vittuuntumisessaan
vittuuntumisessansa 		vittuuntumisissaan
vittuuntumisissansa
elative vittuuntumisestaan
vittuuntumisestansa 		vittuuntumisistaan
vittuuntumisistansa
illative vittuuntumiseensa vittuuntumisiinsa
adessive vittuuntumisellaan
vittuuntumisellansa 		vittuuntumisillaan
vittuuntumisillansa
ablative vittuuntumiseltaan
vittuuntumiseltansa 		vittuuntumisiltaan
vittuuntumisiltansa
allative vittuuntumiselleen
vittuuntumisellensa 		vittuuntumisilleen
vittuuntumisillensa
essive vittuuntumisenaan
vittuuntumisenansa 		vittuuntumisinaan
vittuuntumisinansa
translative vittuuntumisekseen
vittuuntumiseksensa 		vittuuntumisikseen
vittuuntumisiksensa
abessive vittuuntumisettaan
vittuuntumisettansa 		vittuuntumisittaan
vittuuntumisittansa
instructive — —
comitative — vittuuntumisineen
vittuuntumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.