vuorokaudenaika

Finnish

Etymology

vuorokauden +‎ aika

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋuo̯roˌkɑu̯denˌɑi̯kɑ/, [ˈʋuo̞̯ro̞ˌkɑ̝u̯de̞nˌɑ̝i̯kɑ̝]
  • Rhymes: -ɑikɑ
  • Syllabification(key): vuo‧ro‧kau‧den‧ai‧ka
  • Hyphenation(key): vuoro‧kauden‧aika

Noun

vuorokaudenaika

  1. time of day

Declension

Inflection of vuorokaudenaika (Kotus type 9*/kala, ik-j gradation)
nominative vuorokaudenaika vuorokaudenajat
genitive vuorokaudenajan vuorokaudenaikojen
partitive vuorokaudenaikaa vuorokaudenaikoja
illative vuorokaudenaikaan vuorokaudenaikoihin
singular plural
nominative vuorokaudenaika vuorokaudenajat
accusative nom. vuorokaudenaika vuorokaudenajat
gen. vuorokaudenajan
genitive vuorokaudenajan vuorokaudenaikojen
vuorokaudenaikain rare
partitive vuorokaudenaikaa vuorokaudenaikoja
inessive vuorokaudenajassa vuorokaudenajoissa
elative vuorokaudenajasta vuorokaudenajoista
illative vuorokaudenaikaan vuorokaudenaikoihin
adessive vuorokaudenajalla vuorokaudenajoilla
ablative vuorokaudenajalta vuorokaudenajoilta
allative vuorokaudenajalle vuorokaudenajoille
essive vuorokaudenaikana vuorokaudenaikoina
translative vuorokaudenajaksi vuorokaudenajoiksi
abessive vuorokaudenajatta vuorokaudenajoitta
instructive — vuorokaudenajoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vuorokaudenaika (Kotus type 9*/kala, ik-j gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vuorokaudenaikani vuorokaudenaikani
accusative nom. vuorokaudenaikani vuorokaudenaikani
gen. vuorokaudenaikani
genitive vuorokaudenaikani vuorokaudenaikojeni
vuorokaudenaikaini rare
partitive vuorokaudenaikaani vuorokaudenaikojani
inessive vuorokaudenajassani vuorokaudenajoissani
elative vuorokaudenajastani vuorokaudenajoistani
illative vuorokaudenaikaani vuorokaudenaikoihini
adessive vuorokaudenajallani vuorokaudenajoillani
ablative vuorokaudenajaltani vuorokaudenajoiltani
allative vuorokaudenajalleni vuorokaudenajoilleni
essive vuorokaudenaikanani vuorokaudenaikoinani
translative vuorokaudenajakseni vuorokaudenajoikseni
abessive vuorokaudenajattani vuorokaudenajoittani
instructive — —
comitative — vuorokaudenaikoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vuorokaudenaikasi vuorokaudenaikasi
accusative nom. vuorokaudenaikasi vuorokaudenaikasi
gen. vuorokaudenaikasi
genitive vuorokaudenaikasi vuorokaudenaikojesi
vuorokaudenaikaisi rare
partitive vuorokaudenaikaasi vuorokaudenaikojasi
inessive vuorokaudenajassasi vuorokaudenajoissasi
elative vuorokaudenajastasi vuorokaudenajoistasi
illative vuorokaudenaikaasi vuorokaudenaikoihisi
adessive vuorokaudenajallasi vuorokaudenajoillasi
ablative vuorokaudenajaltasi vuorokaudenajoiltasi
allative vuorokaudenajallesi vuorokaudenajoillesi
essive vuorokaudenaikanasi vuorokaudenaikoinasi
translative vuorokaudenajaksesi vuorokaudenajoiksesi
abessive vuorokaudenajattasi vuorokaudenajoittasi
instructive — —
comitative — vuorokaudenaikoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vuorokaudenaikamme vuorokaudenaikamme
accusative nom. vuorokaudenaikamme vuorokaudenaikamme
gen. vuorokaudenaikamme
genitive vuorokaudenaikamme vuorokaudenaikojemme
vuorokaudenaikaimme rare
partitive vuorokaudenaikaamme vuorokaudenaikojamme
inessive vuorokaudenajassamme vuorokaudenajoissamme
elative vuorokaudenajastamme vuorokaudenajoistamme
illative vuorokaudenaikaamme vuorokaudenaikoihimme
adessive vuorokaudenajallamme vuorokaudenajoillamme
ablative vuorokaudenajaltamme vuorokaudenajoiltamme
allative vuorokaudenajallemme vuorokaudenajoillemme
essive vuorokaudenaikanamme vuorokaudenaikoinamme
translative vuorokaudenajaksemme vuorokaudenajoiksemme
abessive vuorokaudenajattamme vuorokaudenajoittamme
instructive — —
comitative — vuorokaudenaikoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vuorokaudenaikanne vuorokaudenaikanne
accusative nom. vuorokaudenaikanne vuorokaudenaikanne
gen. vuorokaudenaikanne
genitive vuorokaudenaikanne vuorokaudenaikojenne
vuorokaudenaikainne rare
partitive vuorokaudenaikaanne vuorokaudenaikojanne
inessive vuorokaudenajassanne vuorokaudenajoissanne
elative vuorokaudenajastanne vuorokaudenajoistanne
illative vuorokaudenaikaanne vuorokaudenaikoihinne
adessive vuorokaudenajallanne vuorokaudenajoillanne
ablative vuorokaudenajaltanne vuorokaudenajoiltanne
allative vuorokaudenajallenne vuorokaudenajoillenne
essive vuorokaudenaikananne vuorokaudenaikoinanne
translative vuorokaudenajaksenne vuorokaudenajoiksenne
abessive vuorokaudenajattanne vuorokaudenajoittanne
instructive — —
comitative — vuorokaudenaikoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vuorokaudenaikansa vuorokaudenaikansa
accusative nom. vuorokaudenaikansa vuorokaudenaikansa
gen. vuorokaudenaikansa
genitive vuorokaudenaikansa vuorokaudenaikojensa
vuorokaudenaikainsa rare
partitive vuorokaudenaikaansa vuorokaudenaikojaan
vuorokaudenaikojansa
inessive vuorokaudenajassaan
vuorokaudenajassansa 		vuorokaudenajoissaan
vuorokaudenajoissansa
elative vuorokaudenajastaan
vuorokaudenajastansa 		vuorokaudenajoistaan
vuorokaudenajoistansa
illative vuorokaudenaikaansa vuorokaudenaikoihinsa
adessive vuorokaudenajallaan
vuorokaudenajallansa 		vuorokaudenajoillaan
vuorokaudenajoillansa
ablative vuorokaudenajaltaan
vuorokaudenajaltansa 		vuorokaudenajoiltaan
vuorokaudenajoiltansa
allative vuorokaudenajalleen
vuorokaudenajallensa 		vuorokaudenajoilleen
vuorokaudenajoillensa
essive vuorokaudenaikanaan
vuorokaudenaikanansa 		vuorokaudenaikoinaan
vuorokaudenaikoinansa
translative vuorokaudenajakseen
vuorokaudenajaksensa 		vuorokaudenajoikseen
vuorokaudenajoiksensa
abessive vuorokaudenajattaan
vuorokaudenajattansa 		vuorokaudenajoittaan
vuorokaudenajoittansa
instructive — —
comitative — vuorokaudenaikoineen
vuorokaudenaikoinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.