yhdenkertainen

Finnish

Etymology

yhden +‎ kertainen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈyhdenˌkertɑi̯nen/, [ˈyçde̞ŋˌk̟e̞rt̪ɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ertɑinen
  • Syllabification(key): yh‧den‧ker‧tai‧nen
  • Hyphenation(key): yhden‧kertai‧nen

Adjective

yhdenkertainen

  1. single, one-time

Declension

Inflection of yhdenkertainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yhdenkertainen yhdenkertaiset
genitive yhdenkertaisen yhdenkertaisten
yhdenkertaisien
partitive yhdenkertaista yhdenkertaisia
illative yhdenkertaiseen yhdenkertaisiin
singular plural
nominative yhdenkertainen yhdenkertaiset
accusative nom. yhdenkertainen yhdenkertaiset
gen. yhdenkertaisen
genitive yhdenkertaisen yhdenkertaisten
yhdenkertaisien
partitive yhdenkertaista yhdenkertaisia
inessive yhdenkertaisessa yhdenkertaisissa
elative yhdenkertaisesta yhdenkertaisista
illative yhdenkertaiseen yhdenkertaisiin
adessive yhdenkertaisella yhdenkertaisilla
ablative yhdenkertaiselta yhdenkertaisilta
allative yhdenkertaiselle yhdenkertaisille
essive yhdenkertaisena yhdenkertaisina
translative yhdenkertaiseksi yhdenkertaisiksi
abessive yhdenkertaisetta yhdenkertaisitta
instructive — yhdenkertaisin
comitative — yhdenkertaisine
Possessive forms of yhdenkertainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative yhdenkertaiseni yhdenkertaiseni
accusative nom. yhdenkertaiseni yhdenkertaiseni
gen. yhdenkertaiseni
genitive yhdenkertaiseni yhdenkertaisteni
yhdenkertaisieni
partitive yhdenkertaistani yhdenkertaisiani
inessive yhdenkertaisessani yhdenkertaisissani
elative yhdenkertaisestani yhdenkertaisistani
illative yhdenkertaiseeni yhdenkertaisiini
adessive yhdenkertaisellani yhdenkertaisillani
ablative yhdenkertaiseltani yhdenkertaisiltani
allative yhdenkertaiselleni yhdenkertaisilleni
essive yhdenkertaisenani yhdenkertaisinani
translative yhdenkertaisekseni yhdenkertaisikseni
abessive yhdenkertaisettani yhdenkertaisittani
instructive — —
comitative — yhdenkertaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative yhdenkertaisesi yhdenkertaisesi
accusative nom. yhdenkertaisesi yhdenkertaisesi
gen. yhdenkertaisesi
genitive yhdenkertaisesi yhdenkertaistesi
yhdenkertaisiesi
partitive yhdenkertaistasi yhdenkertaisiasi
inessive yhdenkertaisessasi yhdenkertaisissasi
elative yhdenkertaisestasi yhdenkertaisistasi
illative yhdenkertaiseesi yhdenkertaisiisi
adessive yhdenkertaisellasi yhdenkertaisillasi
ablative yhdenkertaiseltasi yhdenkertaisiltasi
allative yhdenkertaisellesi yhdenkertaisillesi
essive yhdenkertaisenasi yhdenkertaisinasi
translative yhdenkertaiseksesi yhdenkertaisiksesi
abessive yhdenkertaisettasi yhdenkertaisittasi
instructive — —
comitative — yhdenkertaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative yhdenkertaisemme yhdenkertaisemme
accusative nom. yhdenkertaisemme yhdenkertaisemme
gen. yhdenkertaisemme
genitive yhdenkertaisemme yhdenkertaistemme
yhdenkertaisiemme
partitive yhdenkertaistamme yhdenkertaisiamme
inessive yhdenkertaisessamme yhdenkertaisissamme
elative yhdenkertaisestamme yhdenkertaisistamme
illative yhdenkertaiseemme yhdenkertaisiimme
adessive yhdenkertaisellamme yhdenkertaisillamme
ablative yhdenkertaiseltamme yhdenkertaisiltamme
allative yhdenkertaisellemme yhdenkertaisillemme
essive yhdenkertaisenamme yhdenkertaisinamme
translative yhdenkertaiseksemme yhdenkertaisiksemme
abessive yhdenkertaisettamme yhdenkertaisittamme
instructive — —
comitative — yhdenkertaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative yhdenkertaisenne yhdenkertaisenne
accusative nom. yhdenkertaisenne yhdenkertaisenne
gen. yhdenkertaisenne
genitive yhdenkertaisenne yhdenkertaistenne
yhdenkertaisienne
partitive yhdenkertaistanne yhdenkertaisianne
inessive yhdenkertaisessanne yhdenkertaisissanne
elative yhdenkertaisestanne yhdenkertaisistanne
illative yhdenkertaiseenne yhdenkertaisiinne
adessive yhdenkertaisellanne yhdenkertaisillanne
ablative yhdenkertaiseltanne yhdenkertaisiltanne
allative yhdenkertaisellenne yhdenkertaisillenne
essive yhdenkertaisenanne yhdenkertaisinanne
translative yhdenkertaiseksenne yhdenkertaisiksenne
abessive yhdenkertaisettanne yhdenkertaisittanne
instructive — —
comitative — yhdenkertaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative yhdenkertaisensa yhdenkertaisensa
accusative nom. yhdenkertaisensa yhdenkertaisensa
gen. yhdenkertaisensa
genitive yhdenkertaisensa yhdenkertaistensa
yhdenkertaisiensa
partitive yhdenkertaistaan
yhdenkertaistansa 		yhdenkertaisiaan
yhdenkertaisiansa
inessive yhdenkertaisessaan
yhdenkertaisessansa 		yhdenkertaisissaan
yhdenkertaisissansa
elative yhdenkertaisestaan
yhdenkertaisestansa 		yhdenkertaisistaan
yhdenkertaisistansa
illative yhdenkertaiseensa yhdenkertaisiinsa
adessive yhdenkertaisellaan
yhdenkertaisellansa 		yhdenkertaisillaan
yhdenkertaisillansa
ablative yhdenkertaiseltaan
yhdenkertaiseltansa 		yhdenkertaisiltaan
yhdenkertaisiltansa
allative yhdenkertaiselleen
yhdenkertaisellensa 		yhdenkertaisilleen
yhdenkertaisillensa
essive yhdenkertaisenaan
yhdenkertaisenansa 		yhdenkertaisinaan
yhdenkertaisinansa
translative yhdenkertaisekseen
yhdenkertaiseksensa 		yhdenkertaisikseen
yhdenkertaisiksensa
abessive yhdenkertaisettaan
yhdenkertaisettansa 		yhdenkertaisittaan
yhdenkertaisittansa
instructive — —
comitative — yhdenkertaisineen
yhdenkertaisinensa

Derived terms

  • yhdenkertaisesti
  • yhdenkertaisuus

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.