yhdentekevyys

Finnish

Etymology

yhdentekevä +‎ -yys

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈyhdenˌtekeʋyːs/, [ˈyçde̞n̪ˌt̪e̞k̟e̞ʋyːs̠]
  • Rhymes: -ekeʋyːs
  • Syllabification(key): yh‧den‧te‧ke‧vyys
  • Hyphenation(key): yhden‧teke‧vyys

Noun

yhdentekevyys

  1. negligibility, immateriality, inconsequentiality

Declension

Inflection of yhdentekevyys (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative yhdentekevyys yhdentekevyydet
genitive yhdentekevyyden yhdentekevyyksien
partitive yhdentekevyyttä yhdentekevyyksiä
illative yhdentekevyyteen yhdentekevyyksiin
singular plural
nominative yhdentekevyys yhdentekevyydet
accusative nom. yhdentekevyys yhdentekevyydet
gen. yhdentekevyyden
genitive yhdentekevyyden yhdentekevyyksien
partitive yhdentekevyyttä yhdentekevyyksiä
inessive yhdentekevyydessä yhdentekevyyksissä
elative yhdentekevyydestä yhdentekevyyksistä
illative yhdentekevyyteen yhdentekevyyksiin
adessive yhdentekevyydellä yhdentekevyyksillä
ablative yhdentekevyydeltä yhdentekevyyksiltä
allative yhdentekevyydelle yhdentekevyyksille
essive yhdentekevyytenä yhdentekevyyksinä
translative yhdentekevyydeksi yhdentekevyyksiksi
abessive yhdentekevyydettä yhdentekevyyksittä
instructive — yhdentekevyyksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of yhdentekevyys (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative yhdentekevyyteni yhdentekevyyteni
accusative nom. yhdentekevyyteni yhdentekevyyteni
gen. yhdentekevyyteni
genitive yhdentekevyyteni yhdentekevyyksieni
partitive yhdentekevyyttäni yhdentekevyyksiäni
inessive yhdentekevyydessäni yhdentekevyyksissäni
elative yhdentekevyydestäni yhdentekevyyksistäni
illative yhdentekevyyteeni yhdentekevyyksiini
adessive yhdentekevyydelläni yhdentekevyyksilläni
ablative yhdentekevyydeltäni yhdentekevyyksiltäni
allative yhdentekevyydelleni yhdentekevyyksilleni
essive yhdentekevyytenäni yhdentekevyyksinäni
translative yhdentekevyydekseni yhdentekevyyksikseni
abessive yhdentekevyydettäni yhdentekevyyksittäni
instructive — —
comitative — yhdentekevyyksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative yhdentekevyytesi yhdentekevyytesi
accusative nom. yhdentekevyytesi yhdentekevyytesi
gen. yhdentekevyytesi
genitive yhdentekevyytesi yhdentekevyyksiesi
partitive yhdentekevyyttäsi yhdentekevyyksiäsi
inessive yhdentekevyydessäsi yhdentekevyyksissäsi
elative yhdentekevyydestäsi yhdentekevyyksistäsi
illative yhdentekevyyteesi yhdentekevyyksiisi
adessive yhdentekevyydelläsi yhdentekevyyksilläsi
ablative yhdentekevyydeltäsi yhdentekevyyksiltäsi
allative yhdentekevyydellesi yhdentekevyyksillesi
essive yhdentekevyytenäsi yhdentekevyyksinäsi
translative yhdentekevyydeksesi yhdentekevyyksiksesi
abessive yhdentekevyydettäsi yhdentekevyyksittäsi
instructive — —
comitative — yhdentekevyyksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative yhdentekevyytemme yhdentekevyytemme
accusative nom. yhdentekevyytemme yhdentekevyytemme
gen. yhdentekevyytemme
genitive yhdentekevyytemme yhdentekevyyksiemme
partitive yhdentekevyyttämme yhdentekevyyksiämme
inessive yhdentekevyydessämme yhdentekevyyksissämme
elative yhdentekevyydestämme yhdentekevyyksistämme
illative yhdentekevyyteemme yhdentekevyyksiimme
adessive yhdentekevyydellämme yhdentekevyyksillämme
ablative yhdentekevyydeltämme yhdentekevyyksiltämme
allative yhdentekevyydellemme yhdentekevyyksillemme
essive yhdentekevyytenämme yhdentekevyyksinämme
translative yhdentekevyydeksemme yhdentekevyyksiksemme
abessive yhdentekevyydettämme yhdentekevyyksittämme
instructive — —
comitative — yhdentekevyyksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative yhdentekevyytenne yhdentekevyytenne
accusative nom. yhdentekevyytenne yhdentekevyytenne
gen. yhdentekevyytenne
genitive yhdentekevyytenne yhdentekevyyksienne
partitive yhdentekevyyttänne yhdentekevyyksiänne
inessive yhdentekevyydessänne yhdentekevyyksissänne
elative yhdentekevyydestänne yhdentekevyyksistänne
illative yhdentekevyyteenne yhdentekevyyksiinne
adessive yhdentekevyydellänne yhdentekevyyksillänne
ablative yhdentekevyydeltänne yhdentekevyyksiltänne
allative yhdentekevyydellenne yhdentekevyyksillenne
essive yhdentekevyytenänne yhdentekevyyksinänne
translative yhdentekevyydeksenne yhdentekevyyksiksenne
abessive yhdentekevyydettänne yhdentekevyyksittänne
instructive — —
comitative — yhdentekevyyksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative yhdentekevyytensä yhdentekevyytensä
accusative nom. yhdentekevyytensä yhdentekevyytensä
gen. yhdentekevyytensä
genitive yhdentekevyytensä yhdentekevyyksiensä
partitive yhdentekevyyttään
yhdentekevyyttänsä 		yhdentekevyyksiään
yhdentekevyyksiänsä
inessive yhdentekevyydessään
yhdentekevyydessänsä 		yhdentekevyyksissään
yhdentekevyyksissänsä
elative yhdentekevyydestään
yhdentekevyydestänsä 		yhdentekevyyksistään
yhdentekevyyksistänsä
illative yhdentekevyyteensä yhdentekevyyksiinsä
adessive yhdentekevyydellään
yhdentekevyydellänsä 		yhdentekevyyksillään
yhdentekevyyksillänsä
ablative yhdentekevyydeltään
yhdentekevyydeltänsä 		yhdentekevyyksiltään
yhdentekevyyksiltänsä
allative yhdentekevyydelleen
yhdentekevyydellensä 		yhdentekevyyksilleen
yhdentekevyyksillensä
essive yhdentekevyytenään
yhdentekevyytenänsä 		yhdentekevyyksinään
yhdentekevyyksinänsä
translative yhdentekevyydekseen
yhdentekevyydeksensä 		yhdentekevyyksikseen
yhdentekevyyksiksensä
abessive yhdentekevyydettään
yhdentekevyydettänsä 		yhdentekevyyksittään
yhdentekevyyksittänsä
instructive — —
comitative — yhdentekevyyksineen
yhdentekevyyksinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.