yhteenkuuluva

Finnish

Etymology

yhteen +‎ kuuluva

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈyhteːnˌkuːluʋɑ/, [ˈyçt̪e̞ːŋˌkuːluʋɑ̝]
  • Rhymes: -uːluʋɑ
  • Syllabification(key): yh‧teen‧kuu‧lu‧va
  • Hyphenation(key): yhteen‧kuulu‧va

Adjective

yhteenkuuluva

  1. cohesive (having social cohesion)

Declension

Inflection of yhteenkuuluva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative yhteenkuuluva yhteenkuuluvat
genitive yhteenkuuluvan yhteenkuuluvien
partitive yhteenkuuluvaa yhteenkuuluvia
illative yhteenkuuluvaan yhteenkuuluviin
singular plural
nominative yhteenkuuluva yhteenkuuluvat
accusative nom. yhteenkuuluva yhteenkuuluvat
gen. yhteenkuuluvan
genitive yhteenkuuluvan yhteenkuuluvien
yhteenkuuluvain rare
partitive yhteenkuuluvaa yhteenkuuluvia
inessive yhteenkuuluvassa yhteenkuuluvissa
elative yhteenkuuluvasta yhteenkuuluvista
illative yhteenkuuluvaan yhteenkuuluviin
adessive yhteenkuuluvalla yhteenkuuluvilla
ablative yhteenkuuluvalta yhteenkuuluvilta
allative yhteenkuuluvalle yhteenkuuluville
essive yhteenkuuluvana yhteenkuuluvina
translative yhteenkuuluvaksi yhteenkuuluviksi
abessive yhteenkuuluvatta yhteenkuuluvitta
instructive — yhteenkuuluvin
comitative — yhteenkuuluvine
Possessive forms of yhteenkuuluva (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative yhteenkuuluvani yhteenkuuluvani
accusative nom. yhteenkuuluvani yhteenkuuluvani
gen. yhteenkuuluvani
genitive yhteenkuuluvani yhteenkuuluvieni
yhteenkuuluvaini rare
partitive yhteenkuuluvaani yhteenkuuluviani
inessive yhteenkuuluvassani yhteenkuuluvissani
elative yhteenkuuluvastani yhteenkuuluvistani
illative yhteenkuuluvaani yhteenkuuluviini
adessive yhteenkuuluvallani yhteenkuuluvillani
ablative yhteenkuuluvaltani yhteenkuuluviltani
allative yhteenkuuluvalleni yhteenkuuluvilleni
essive yhteenkuuluvanani yhteenkuuluvinani
translative yhteenkuuluvakseni yhteenkuuluvikseni
abessive yhteenkuuluvattani yhteenkuuluvittani
instructive — —
comitative — yhteenkuuluvineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative yhteenkuuluvasi yhteenkuuluvasi
accusative nom. yhteenkuuluvasi yhteenkuuluvasi
gen. yhteenkuuluvasi
genitive yhteenkuuluvasi yhteenkuuluviesi
yhteenkuuluvaisi rare
partitive yhteenkuuluvaasi yhteenkuuluviasi
inessive yhteenkuuluvassasi yhteenkuuluvissasi
elative yhteenkuuluvastasi yhteenkuuluvistasi
illative yhteenkuuluvaasi yhteenkuuluviisi
adessive yhteenkuuluvallasi yhteenkuuluvillasi
ablative yhteenkuuluvaltasi yhteenkuuluviltasi
allative yhteenkuuluvallesi yhteenkuuluvillesi
essive yhteenkuuluvanasi yhteenkuuluvinasi
translative yhteenkuuluvaksesi yhteenkuuluviksesi
abessive yhteenkuuluvattasi yhteenkuuluvittasi
instructive — —
comitative — yhteenkuuluvinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative yhteenkuuluvamme yhteenkuuluvamme
accusative nom. yhteenkuuluvamme yhteenkuuluvamme
gen. yhteenkuuluvamme
genitive yhteenkuuluvamme yhteenkuuluviemme
yhteenkuuluvaimme rare
partitive yhteenkuuluvaamme yhteenkuuluviamme
inessive yhteenkuuluvassamme yhteenkuuluvissamme
elative yhteenkuuluvastamme yhteenkuuluvistamme
illative yhteenkuuluvaamme yhteenkuuluviimme
adessive yhteenkuuluvallamme yhteenkuuluvillamme
ablative yhteenkuuluvaltamme yhteenkuuluviltamme
allative yhteenkuuluvallemme yhteenkuuluvillemme
essive yhteenkuuluvanamme yhteenkuuluvinamme
translative yhteenkuuluvaksemme yhteenkuuluviksemme
abessive yhteenkuuluvattamme yhteenkuuluvittamme
instructive — —
comitative — yhteenkuuluvinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative yhteenkuuluvanne yhteenkuuluvanne
accusative nom. yhteenkuuluvanne yhteenkuuluvanne
gen. yhteenkuuluvanne
genitive yhteenkuuluvanne yhteenkuuluvienne
yhteenkuuluvainne rare
partitive yhteenkuuluvaanne yhteenkuuluvianne
inessive yhteenkuuluvassanne yhteenkuuluvissanne
elative yhteenkuuluvastanne yhteenkuuluvistanne
illative yhteenkuuluvaanne yhteenkuuluviinne
adessive yhteenkuuluvallanne yhteenkuuluvillanne
ablative yhteenkuuluvaltanne yhteenkuuluviltanne
allative yhteenkuuluvallenne yhteenkuuluvillenne
essive yhteenkuuluvananne yhteenkuuluvinanne
translative yhteenkuuluvaksenne yhteenkuuluviksenne
abessive yhteenkuuluvattanne yhteenkuuluvittanne
instructive — —
comitative — yhteenkuuluvinenne
third-person possessor
singular plural
nominative yhteenkuuluvansa yhteenkuuluvansa
accusative nom. yhteenkuuluvansa yhteenkuuluvansa
gen. yhteenkuuluvansa
genitive yhteenkuuluvansa yhteenkuuluviensa
yhteenkuuluvainsa rare
partitive yhteenkuuluvaansa yhteenkuuluviaan
yhteenkuuluviansa
inessive yhteenkuuluvassaan
yhteenkuuluvassansa 		yhteenkuuluvissaan
yhteenkuuluvissansa
elative yhteenkuuluvastaan
yhteenkuuluvastansa 		yhteenkuuluvistaan
yhteenkuuluvistansa
illative yhteenkuuluvaansa yhteenkuuluviinsa
adessive yhteenkuuluvallaan
yhteenkuuluvallansa 		yhteenkuuluvillaan
yhteenkuuluvillansa
ablative yhteenkuuluvaltaan
yhteenkuuluvaltansa 		yhteenkuuluviltaan
yhteenkuuluviltansa
allative yhteenkuuluvalleen
yhteenkuuluvallensa 		yhteenkuuluvilleen
yhteenkuuluvillensa
essive yhteenkuuluvanaan
yhteenkuuluvanansa 		yhteenkuuluvinaan
yhteenkuuluvinansa
translative yhteenkuuluvakseen
yhteenkuuluvaksensa 		yhteenkuuluvikseen
yhteenkuuluviksensa
abessive yhteenkuuluvattaan
yhteenkuuluvattansa 		yhteenkuuluvittaan
yhteenkuuluvittansa
instructive — —
comitative — yhteenkuuluvineen
yhteenkuuluvinensa

Derived terms

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.