yksihenkinen

Finnish

Etymology

yksi +‎ henki +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈyksiˌheŋkinen/, [ˈyks̠iˌhe̞ŋk̟ine̞n]
  • Rhymes: -eŋkinen
  • Syllabification(key): yk‧si‧hen‧ki‧nen
  • Hyphenation(key): yksi‧henki‧nen

Adjective

yksihenkinen

  1. with one person

Declension

Inflection of yksihenkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yksihenkinen yksihenkiset
genitive yksihenkisen yksihenkisten
yksihenkisien
partitive yksihenkistä yksihenkisiä
illative yksihenkiseen yksihenkisiin
singular plural
nominative yksihenkinen yksihenkiset
accusative nom. yksihenkinen yksihenkiset
gen. yksihenkisen
genitive yksihenkisen yksihenkisten
yksihenkisien
partitive yksihenkistä yksihenkisiä
inessive yksihenkisessä yksihenkisissä
elative yksihenkisestä yksihenkisistä
illative yksihenkiseen yksihenkisiin
adessive yksihenkisellä yksihenkisillä
ablative yksihenkiseltä yksihenkisiltä
allative yksihenkiselle yksihenkisille
essive yksihenkisenä yksihenkisinä
translative yksihenkiseksi yksihenkisiksi
abessive yksihenkisettä yksihenkisittä
instructive — yksihenkisin
comitative — yksihenkisine
Possessive forms of yksihenkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative yksihenkiseni yksihenkiseni
accusative nom. yksihenkiseni yksihenkiseni
gen. yksihenkiseni
genitive yksihenkiseni yksihenkisteni
yksihenkisieni
partitive yksihenkistäni yksihenkisiäni
inessive yksihenkisessäni yksihenkisissäni
elative yksihenkisestäni yksihenkisistäni
illative yksihenkiseeni yksihenkisiini
adessive yksihenkiselläni yksihenkisilläni
ablative yksihenkiseltäni yksihenkisiltäni
allative yksihenkiselleni yksihenkisilleni
essive yksihenkisenäni yksihenkisinäni
translative yksihenkisekseni yksihenkisikseni
abessive yksihenkisettäni yksihenkisittäni
instructive — —
comitative — yksihenkisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative yksihenkisesi yksihenkisesi
accusative nom. yksihenkisesi yksihenkisesi
gen. yksihenkisesi
genitive yksihenkisesi yksihenkistesi
yksihenkisiesi
partitive yksihenkistäsi yksihenkisiäsi
inessive yksihenkisessäsi yksihenkisissäsi
elative yksihenkisestäsi yksihenkisistäsi
illative yksihenkiseesi yksihenkisiisi
adessive yksihenkiselläsi yksihenkisilläsi
ablative yksihenkiseltäsi yksihenkisiltäsi
allative yksihenkisellesi yksihenkisillesi
essive yksihenkisenäsi yksihenkisinäsi
translative yksihenkiseksesi yksihenkisiksesi
abessive yksihenkisettäsi yksihenkisittäsi
instructive — —
comitative — yksihenkisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative yksihenkisemme yksihenkisemme
accusative nom. yksihenkisemme yksihenkisemme
gen. yksihenkisemme
genitive yksihenkisemme yksihenkistemme
yksihenkisiemme
partitive yksihenkistämme yksihenkisiämme
inessive yksihenkisessämme yksihenkisissämme
elative yksihenkisestämme yksihenkisistämme
illative yksihenkiseemme yksihenkisiimme
adessive yksihenkisellämme yksihenkisillämme
ablative yksihenkiseltämme yksihenkisiltämme
allative yksihenkisellemme yksihenkisillemme
essive yksihenkisenämme yksihenkisinämme
translative yksihenkiseksemme yksihenkisiksemme
abessive yksihenkisettämme yksihenkisittämme
instructive — —
comitative — yksihenkisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative yksihenkisenne yksihenkisenne
accusative nom. yksihenkisenne yksihenkisenne
gen. yksihenkisenne
genitive yksihenkisenne yksihenkistenne
yksihenkisienne
partitive yksihenkistänne yksihenkisiänne
inessive yksihenkisessänne yksihenkisissänne
elative yksihenkisestänne yksihenkisistänne
illative yksihenkiseenne yksihenkisiinne
adessive yksihenkisellänne yksihenkisillänne
ablative yksihenkiseltänne yksihenkisiltänne
allative yksihenkisellenne yksihenkisillenne
essive yksihenkisenänne yksihenkisinänne
translative yksihenkiseksenne yksihenkisiksenne
abessive yksihenkisettänne yksihenkisittänne
instructive — —
comitative — yksihenkisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative yksihenkisensä yksihenkisensä
accusative nom. yksihenkisensä yksihenkisensä
gen. yksihenkisensä
genitive yksihenkisensä yksihenkistensä
yksihenkisiensä
partitive yksihenkistään
yksihenkistänsä 		yksihenkisiään
yksihenkisiänsä
inessive yksihenkisessään
yksihenkisessänsä 		yksihenkisissään
yksihenkisissänsä
elative yksihenkisestään
yksihenkisestänsä 		yksihenkisistään
yksihenkisistänsä
illative yksihenkiseensä yksihenkisiinsä
adessive yksihenkisellään
yksihenkisellänsä 		yksihenkisillään
yksihenkisillänsä
ablative yksihenkiseltään
yksihenkiseltänsä 		yksihenkisiltään
yksihenkisiltänsä
allative yksihenkiselleen
yksihenkisellensä 		yksihenkisilleen
yksihenkisillensä
essive yksihenkisenään
yksihenkisenänsä 		yksihenkisinään
yksihenkisinänsä
translative yksihenkisekseen
yksihenkiseksensä 		yksihenkisikseen
yksihenkisiksensä
abessive yksihenkisettään
yksihenkisettänsä 		yksihenkisittään
yksihenkisittänsä
instructive — —
comitative — yksihenkisineen
yksihenkisinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.