yksijumalinen

Finnish

Etymology

yksi +‎ jumal- +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈyksiˌjumɑlinen/, [ˈyks̠iˌjumɑ̝ˌline̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): yk‧si‧ju‧ma‧li‧nen
  • Hyphenation(key): yksi‧juma‧li‧nen

Adjective

yksijumalinen

  1. alternative form of yksijumalainen

Declension

Inflection of yksijumalinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yksijumalinen yksijumaliset
genitive yksijumalisen yksijumalisten
yksijumalisien
partitive yksijumalista yksijumalisia
illative yksijumaliseen yksijumalisiin
singular plural
nominative yksijumalinen yksijumaliset
accusative nom. yksijumalinen yksijumaliset
gen. yksijumalisen
genitive yksijumalisen yksijumalisten
yksijumalisien
partitive yksijumalista yksijumalisia
inessive yksijumalisessa yksijumalisissa
elative yksijumalisesta yksijumalisista
illative yksijumaliseen yksijumalisiin
adessive yksijumalisella yksijumalisilla
ablative yksijumaliselta yksijumalisilta
allative yksijumaliselle yksijumalisille
essive yksijumalisena yksijumalisina
translative yksijumaliseksi yksijumalisiksi
abessive yksijumalisetta yksijumalisitta
instructive — yksijumalisin
comitative — yksijumalisine
Possessive forms of yksijumalinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative yksijumaliseni yksijumaliseni
accusative nom. yksijumaliseni yksijumaliseni
gen. yksijumaliseni
genitive yksijumaliseni yksijumalisteni
yksijumalisieni
partitive yksijumalistani yksijumalisiani
inessive yksijumalisessani yksijumalisissani
elative yksijumalisestani yksijumalisistani
illative yksijumaliseeni yksijumalisiini
adessive yksijumalisellani yksijumalisillani
ablative yksijumaliseltani yksijumalisiltani
allative yksijumaliselleni yksijumalisilleni
essive yksijumalisenani yksijumalisinani
translative yksijumalisekseni yksijumalisikseni
abessive yksijumalisettani yksijumalisittani
instructive — —
comitative — yksijumalisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative yksijumalisesi yksijumalisesi
accusative nom. yksijumalisesi yksijumalisesi
gen. yksijumalisesi
genitive yksijumalisesi yksijumalistesi
yksijumalisiesi
partitive yksijumalistasi yksijumalisiasi
inessive yksijumalisessasi yksijumalisissasi
elative yksijumalisestasi yksijumalisistasi
illative yksijumaliseesi yksijumalisiisi
adessive yksijumalisellasi yksijumalisillasi
ablative yksijumaliseltasi yksijumalisiltasi
allative yksijumalisellesi yksijumalisillesi
essive yksijumalisenasi yksijumalisinasi
translative yksijumaliseksesi yksijumalisiksesi
abessive yksijumalisettasi yksijumalisittasi
instructive — —
comitative — yksijumalisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative yksijumalisemme yksijumalisemme
accusative nom. yksijumalisemme yksijumalisemme
gen. yksijumalisemme
genitive yksijumalisemme yksijumalistemme
yksijumalisiemme
partitive yksijumalistamme yksijumalisiamme
inessive yksijumalisessamme yksijumalisissamme
elative yksijumalisestamme yksijumalisistamme
illative yksijumaliseemme yksijumalisiimme
adessive yksijumalisellamme yksijumalisillamme
ablative yksijumaliseltamme yksijumalisiltamme
allative yksijumalisellemme yksijumalisillemme
essive yksijumalisenamme yksijumalisinamme
translative yksijumaliseksemme yksijumalisiksemme
abessive yksijumalisettamme yksijumalisittamme
instructive — —
comitative — yksijumalisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative yksijumalisenne yksijumalisenne
accusative nom. yksijumalisenne yksijumalisenne
gen. yksijumalisenne
genitive yksijumalisenne yksijumalistenne
yksijumalisienne
partitive yksijumalistanne yksijumalisianne
inessive yksijumalisessanne yksijumalisissanne
elative yksijumalisestanne yksijumalisistanne
illative yksijumaliseenne yksijumalisiinne
adessive yksijumalisellanne yksijumalisillanne
ablative yksijumaliseltanne yksijumalisiltanne
allative yksijumalisellenne yksijumalisillenne
essive yksijumalisenanne yksijumalisinanne
translative yksijumaliseksenne yksijumalisiksenne
abessive yksijumalisettanne yksijumalisittanne
instructive — —
comitative — yksijumalisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative yksijumalisensa yksijumalisensa
accusative nom. yksijumalisensa yksijumalisensa
gen. yksijumalisensa
genitive yksijumalisensa yksijumalistensa
yksijumalisiensa
partitive yksijumalistaan
yksijumalistansa 		yksijumalisiaan
yksijumalisiansa
inessive yksijumalisessaan
yksijumalisessansa 		yksijumalisissaan
yksijumalisissansa
elative yksijumalisestaan
yksijumalisestansa 		yksijumalisistaan
yksijumalisistansa
illative yksijumaliseensa yksijumalisiinsa
adessive yksijumalisellaan
yksijumalisellansa 		yksijumalisillaan
yksijumalisillansa
ablative yksijumaliseltaan
yksijumaliseltansa 		yksijumalisiltaan
yksijumalisiltansa
allative yksijumaliselleen
yksijumalisellensa 		yksijumalisilleen
yksijumalisillensa
essive yksijumalisenaan
yksijumalisenansa 		yksijumalisinaan
yksijumalisinansa
translative yksijumalisekseen
yksijumaliseksensa 		yksijumalisikseen
yksijumalisiksensa
abessive yksijumalisettaan
yksijumalisettansa 		yksijumalisittaan
yksijumalisittansa
instructive — —
comitative — yksijumalisineen
yksijumalisinensa

Derived terms

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.