| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
yksinoikeutettunsa
|
yksinoikeutettunsa
|
| accusative
|
nom.
|
yksinoikeutettunsa
|
yksinoikeutettunsa
|
| gen.
|
yksinoikeutettunsa
|
| genitive
|
yksinoikeutettunsa
|
yksinoikeutettujensa
|
| partitive
|
yksinoikeutettuaan yksinoikeutettuansa
|
yksinoikeutettujaan yksinoikeutettujansa
|
| inessive
|
yksinoikeutetussaan yksinoikeutetussansa
|
yksinoikeutetuissaan yksinoikeutetuissansa
|
| elative
|
yksinoikeutetustaan yksinoikeutetustansa
|
yksinoikeutetuistaan yksinoikeutetuistansa
|
| illative
|
yksinoikeutettuunsa
|
yksinoikeutettuihinsa
|
| adessive
|
yksinoikeutetullaan yksinoikeutetullansa
|
yksinoikeutetuillaan yksinoikeutetuillansa
|
| ablative
|
yksinoikeutetultaan yksinoikeutetultansa
|
yksinoikeutetuiltaan yksinoikeutetuiltansa
|
| allative
|
yksinoikeutetulleen yksinoikeutetullensa
|
yksinoikeutetuilleen yksinoikeutetuillensa
|
| essive
|
yksinoikeutettunaan yksinoikeutettunansa
|
yksinoikeutettuinaan yksinoikeutettuinansa
|
| translative
|
yksinoikeutetukseen yksinoikeutetuksensa
|
yksinoikeutetuikseen yksinoikeutetuiksensa
|
| abessive
|
yksinoikeutetuttaan yksinoikeutetuttansa
|
yksinoikeutetuittaan yksinoikeutetuittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
yksinoikeutettuineen yksinoikeutettuinensa
|