ylämeri

Ingrian

Etymology

From ylä- (“super-”) +‎ meri (“sea”).

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈylæˌmeri/, [ˈylʲæˌme̞ri]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈylæˌmeri/, [ˈylæˌme̞ri]
  • Rhymes: -eri
  • Hyphenation: y‧lä‧me‧ri

Noun

ylämeri

  1. The part of a sea that starts ca. 14 km away from the shore.

Declension

Declension of ylämeri (type 5/keeli, no gradation, gemination)
singular plural
nominative ylämeri ylämeret
genitive ylämeren ylämerriin, ylämerilöin
partitive ylämertä, ylämert ylämerriä, ylämerilöjä
illative ylämerree ylämerrii, ylämerilöihe
inessive ylämeres ylämeris, ylämerilöis
elative ylämerest ylämerist, ylämerilöist
allative ylämerelle ylämerille, ylämerilöille
adessive ylämerel ylämeril, ylämerilöil
ablative ylämerelt ylämerilt, ylämerilöilt
translative ylämereks ylämeriks, ylämerilöiks
essive ylämerennä, ylämerreen ylämerinnä, ylämerilöinnä, ylämerriin, ylämerilöin
exessive1) ylämerent ylämerint, ylämerilöint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

See also

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 10
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.