yleislääkäri

Finnish

Etymology

yleis- +‎ lääkäri

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈylei̯sˌlæːkæri/, [ˈyle̞i̯s̠ˌlæːk̟æri]
  • Rhymes: -æːkæri
  • Syllabification(key): y‧leis‧lää‧kä‧ri
  • Hyphenation(key): yleis‧lääkä‧ri

Noun

yleislääkäri

  1. general practitioner

Declension

Inflection of yleislääkäri (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative yleislääkäri yleislääkärit
genitive yleislääkärin yleislääkärien
yleislääkäreiden
yleislääkäreitten
partitive yleislääkäriä yleislääkäreitä
yleislääkärejä
illative yleislääkäriin yleislääkäreihin
singular plural
nominative yleislääkäri yleislääkärit
accusative nom. yleislääkäri yleislääkärit
gen. yleislääkärin
genitive yleislääkärin yleislääkärien
yleislääkäreiden
yleislääkäreitten
partitive yleislääkäriä yleislääkäreitä
yleislääkärejä
inessive yleislääkärissä yleislääkäreissä
elative yleislääkäristä yleislääkäreistä
illative yleislääkäriin yleislääkäreihin
adessive yleislääkärillä yleislääkäreillä
ablative yleislääkäriltä yleislääkäreiltä
allative yleislääkärille yleislääkäreille
essive yleislääkärinä yleislääkäreinä
translative yleislääkäriksi yleislääkäreiksi
abessive yleislääkärittä yleislääkäreittä
instructive — yleislääkärein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of yleislääkäri (Kotus type 6/paperi, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative yleislääkärini yleislääkärini
accusative nom. yleislääkärini yleislääkärini
gen. yleislääkärini
genitive yleislääkärini yleislääkärieni
yleislääkäreideni
yleislääkäreitteni
partitive yleislääkäriäni yleislääkäreitäni
yleislääkärejäni
inessive yleislääkärissäni yleislääkäreissäni
elative yleislääkäristäni yleislääkäreistäni
illative yleislääkäriini yleislääkäreihini
adessive yleislääkärilläni yleislääkäreilläni
ablative yleislääkäriltäni yleislääkäreiltäni
allative yleislääkärilleni yleislääkäreilleni
essive yleislääkärinäni yleislääkäreinäni
translative yleislääkärikseni yleislääkäreikseni
abessive yleislääkärittäni yleislääkäreittäni
instructive — —
comitative — yleislääkäreineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative yleislääkärisi yleislääkärisi
accusative nom. yleislääkärisi yleislääkärisi
gen. yleislääkärisi
genitive yleislääkärisi yleislääkäriesi
yleislääkäreidesi
yleislääkäreittesi
partitive yleislääkäriäsi yleislääkäreitäsi
yleislääkärejäsi
inessive yleislääkärissäsi yleislääkäreissäsi
elative yleislääkäristäsi yleislääkäreistäsi
illative yleislääkäriisi yleislääkäreihisi
adessive yleislääkärilläsi yleislääkäreilläsi
ablative yleislääkäriltäsi yleislääkäreiltäsi
allative yleislääkärillesi yleislääkäreillesi
essive yleislääkärinäsi yleislääkäreinäsi
translative yleislääkäriksesi yleislääkäreiksesi
abessive yleislääkärittäsi yleislääkäreittäsi
instructive — —
comitative — yleislääkäreinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative yleislääkärimme yleislääkärimme
accusative nom. yleislääkärimme yleislääkärimme
gen. yleislääkärimme
genitive yleislääkärimme yleislääkäriemme
yleislääkäreidemme
yleislääkäreittemme
partitive yleislääkäriämme yleislääkäreitämme
yleislääkärejämme
inessive yleislääkärissämme yleislääkäreissämme
elative yleislääkäristämme yleislääkäreistämme
illative yleislääkäriimme yleislääkäreihimme
adessive yleislääkärillämme yleislääkäreillämme
ablative yleislääkäriltämme yleislääkäreiltämme
allative yleislääkärillemme yleislääkäreillemme
essive yleislääkärinämme yleislääkäreinämme
translative yleislääkäriksemme yleislääkäreiksemme
abessive yleislääkärittämme yleislääkäreittämme
instructive — —
comitative — yleislääkäreinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative yleislääkärinne yleislääkärinne
accusative nom. yleislääkärinne yleislääkärinne
gen. yleislääkärinne
genitive yleislääkärinne yleislääkärienne
yleislääkäreidenne
yleislääkäreittenne
partitive yleislääkäriänne yleislääkäreitänne
yleislääkärejänne
inessive yleislääkärissänne yleislääkäreissänne
elative yleislääkäristänne yleislääkäreistänne
illative yleislääkäriinne yleislääkäreihinne
adessive yleislääkärillänne yleislääkäreillänne
ablative yleislääkäriltänne yleislääkäreiltänne
allative yleislääkärillenne yleislääkäreillenne
essive yleislääkärinänne yleislääkäreinänne
translative yleislääkäriksenne yleislääkäreiksenne
abessive yleislääkärittänne yleislääkäreittänne
instructive — —
comitative — yleislääkäreinenne
third-person possessor
singular plural
nominative yleislääkärinsä yleislääkärinsä
accusative nom. yleislääkärinsä yleislääkärinsä
gen. yleislääkärinsä
genitive yleislääkärinsä yleislääkäriensä
yleislääkäreidensä
yleislääkäreittensä
partitive yleislääkäriään
yleislääkäriänsä 		yleislääkäreitään
yleislääkärejään
yleislääkäreitänsä
yleislääkärejänsä
inessive yleislääkärissään
yleislääkärissänsä 		yleislääkäreissään
yleislääkäreissänsä
elative yleislääkäristään
yleislääkäristänsä 		yleislääkäreistään
yleislääkäreistänsä
illative yleislääkäriinsä yleislääkäreihinsä
adessive yleislääkärillään
yleislääkärillänsä 		yleislääkäreillään
yleislääkäreillänsä
ablative yleislääkäriltään
yleislääkäriltänsä 		yleislääkäreiltään
yleislääkäreiltänsä
allative yleislääkärilleen
yleislääkärillensä 		yleislääkäreilleen
yleislääkäreillensä
essive yleislääkärinään
yleislääkärinänsä 		yleislääkäreinään
yleislääkäreinänsä
translative yleislääkärikseen
yleislääkäriksensä 		yleislääkäreikseen
yleislääkäreiksensä
abessive yleislääkärittään
yleislääkärittänsä 		yleislääkäreittään
yleislääkäreittänsä
instructive — —
comitative — yleislääkäreineen
yleislääkäreinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.