yrjöttää

Finnish

Etymology

yrjötä +‎ -ttää

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈyrjøtːæːˣ/, [ˈyrjø̞t̪ːæː(ʔ)]
  • Rhymes: -yrjøtːæː
  • Syllabification(key): yr‧jöt‧tää
  • Hyphenation(key): yr‧jöt‧tää

Verb

yrjöttää (colloquial)

  1. To feel sick (to have an urge to vomit).

Conjugation

Inflection of yrjöttää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. yrjötän en yrjötä 1st sing. olen yrjöttänyt en ole yrjöttänyt
2nd sing. yrjötät et yrjötä 2nd sing. olet yrjöttänyt et ole yrjöttänyt
3rd sing. yrjöttää ei yrjötä 3rd sing. on yrjöttänyt ei ole yrjöttänyt
1st plur. yrjötämme emme yrjötä 1st plur. olemme yrjöttäneet emme ole yrjöttäneet
2nd plur. yrjötätte ette yrjötä 2nd plur. olette yrjöttäneet ette ole yrjöttäneet
3rd plur. yrjöttävät eivät yrjötä 3rd plur. ovat yrjöttäneet eivät ole yrjöttäneet
passive yrjötetään ei yrjötetä passive on yrjötetty ei ole yrjötetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. yrjötin en yrjöttänyt 1st sing. olin yrjöttänyt en ollut yrjöttänyt
2nd sing. yrjötit et yrjöttänyt 2nd sing. olit yrjöttänyt et ollut yrjöttänyt
3rd sing. yrjötti ei yrjöttänyt 3rd sing. oli yrjöttänyt ei ollut yrjöttänyt
1st plur. yrjötimme emme yrjöttäneet 1st plur. olimme yrjöttäneet emme olleet yrjöttäneet
2nd plur. yrjötitte ette yrjöttäneet 2nd plur. olitte yrjöttäneet ette olleet yrjöttäneet
3rd plur. yrjöttivät eivät yrjöttäneet 3rd plur. olivat yrjöttäneet eivät olleet yrjöttäneet
passive yrjötettiin ei yrjötetty passive oli yrjötetty ei ollut yrjötetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. yrjöttäisin en yrjöttäisi 1st sing. olisin yrjöttänyt en olisi yrjöttänyt
2nd sing. yrjöttäisit et yrjöttäisi 2nd sing. olisit yrjöttänyt et olisi yrjöttänyt
3rd sing. yrjöttäisi ei yrjöttäisi 3rd sing. olisi yrjöttänyt ei olisi yrjöttänyt
1st plur. yrjöttäisimme emme yrjöttäisi 1st plur. olisimme yrjöttäneet emme olisi yrjöttäneet
2nd plur. yrjöttäisitte ette yrjöttäisi 2nd plur. olisitte yrjöttäneet ette olisi yrjöttäneet
3rd plur. yrjöttäisivät eivät yrjöttäisi 3rd plur. olisivat yrjöttäneet eivät olisi yrjöttäneet
passive yrjötettäisiin ei yrjötettäisi passive olisi yrjötetty ei olisi yrjötetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. yrjötä älä yrjötä 2nd sing. — —
3rd sing. yrjöttäköön älköön yrjöttäkö 3rd sing. olkoon yrjöttänyt älköön olko yrjöttänyt
1st plur. yrjöttäkäämme älkäämme yrjöttäkö 1st plur. — —
2nd plur. yrjöttäkää älkää yrjöttäkö 2nd plur. — —
3rd plur. yrjöttäkööt älkööt yrjöttäkö 3rd plur. olkoot yrjöttäneet älkööt olko yrjöttäneet
passive yrjötettäköön älköön yrjötettäkö passive olkoon yrjötetty älköön olko yrjötetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. yrjöttänen en yrjöttäne 1st sing. lienen yrjöttänyt en liene yrjöttänyt
2nd sing. yrjöttänet et yrjöttäne 2nd sing. lienet yrjöttänyt et liene yrjöttänyt
3rd sing. yrjöttänee ei yrjöttäne 3rd sing. lienee yrjöttänyt ei liene yrjöttänyt
1st plur. yrjöttänemme emme yrjöttäne 1st plur. lienemme yrjöttäneet emme liene yrjöttäneet
2nd plur. yrjöttänette ette yrjöttäne 2nd plur. lienette yrjöttäneet ette liene yrjöttäneet
3rd plur. yrjöttänevät eivät yrjöttäne 3rd plur. lienevät yrjöttäneet eivät liene yrjöttäneet
passive yrjötettäneen ei yrjötettäne passive lienee yrjötetty ei liene yrjötetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st yrjöttää present yrjöttävä yrjötettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st yrjöttääkseni yrjöttääksemme
2nd yrjöttääksesi yrjöttääksenne
3rd yrjöttääkseen
yrjöttääksensä
past yrjöttänyt yrjötetty
2nd inessive2 yrjöttäessä yrjötettäessä agent4 yrjöttämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st yrjöttäessäni yrjöttäessämme
2nd yrjöttäessäsi yrjöttäessänne
3rd yrjöttäessään
yrjöttäessänsä
negative yrjöttämätön
instructive yrjöttäen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form yrjöttää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive yrjöttämässä —
elative yrjöttämästä —
illative yrjöttämään —
adessive yrjöttämällä —
abessive yrjöttämättä —
instructive yrjöttämän yrjötettämän
4th3 verbal noun yrjöttäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st yrjöttämäisilläni yrjöttämäisillämme
2nd yrjöttämäisilläsi yrjöttämäisillänne
3rd yrjöttämäisillään
yrjöttämäisillänsä

Synonyms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.