ärsyttäminen

Finnish

Etymology

ärsyttää +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈærsytːæminen/, [ˈærs̠yt̪̚ˌt̪æmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Syllabification(key): är‧syt‧tä‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): är‧syt‧tä‧mi‧nen

Noun

ärsyttäminen

  1. verbal noun of ärsyttää
    1. irritating, bothering
    2. teasing, harassing
    3. stimulating

Declension

Inflection of ärsyttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ärsyttäminen ärsyttämiset
genitive ärsyttämisen ärsyttämisten
ärsyttämisien
partitive ärsyttämistä ärsyttämisiä
illative ärsyttämiseen ärsyttämisiin
singular plural
nominative ärsyttäminen ärsyttämiset
accusative nom. ärsyttäminen ärsyttämiset
gen. ärsyttämisen
genitive ärsyttämisen ärsyttämisten
ärsyttämisien
partitive ärsyttämistä ärsyttämisiä
inessive ärsyttämisessä ärsyttämisissä
elative ärsyttämisestä ärsyttämisistä
illative ärsyttämiseen ärsyttämisiin
adessive ärsyttämisellä ärsyttämisillä
ablative ärsyttämiseltä ärsyttämisiltä
allative ärsyttämiselle ärsyttämisille
essive ärsyttämisenä ärsyttämisinä
translative ärsyttämiseksi ärsyttämisiksi
abessive ärsyttämisettä ärsyttämisittä
instructive — ärsyttämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ärsyttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ärsyttämiseni ärsyttämiseni
accusative nom. ärsyttämiseni ärsyttämiseni
gen. ärsyttämiseni
genitive ärsyttämiseni ärsyttämisteni
ärsyttämisieni
partitive ärsyttämistäni ärsyttämisiäni
inessive ärsyttämisessäni ärsyttämisissäni
elative ärsyttämisestäni ärsyttämisistäni
illative ärsyttämiseeni ärsyttämisiini
adessive ärsyttämiselläni ärsyttämisilläni
ablative ärsyttämiseltäni ärsyttämisiltäni
allative ärsyttämiselleni ärsyttämisilleni
essive ärsyttämisenäni ärsyttämisinäni
translative ärsyttämisekseni ärsyttämisikseni
abessive ärsyttämisettäni ärsyttämisittäni
instructive — —
comitative — ärsyttämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ärsyttämisesi ärsyttämisesi
accusative nom. ärsyttämisesi ärsyttämisesi
gen. ärsyttämisesi
genitive ärsyttämisesi ärsyttämistesi
ärsyttämisiesi
partitive ärsyttämistäsi ärsyttämisiäsi
inessive ärsyttämisessäsi ärsyttämisissäsi
elative ärsyttämisestäsi ärsyttämisistäsi
illative ärsyttämiseesi ärsyttämisiisi
adessive ärsyttämiselläsi ärsyttämisilläsi
ablative ärsyttämiseltäsi ärsyttämisiltäsi
allative ärsyttämisellesi ärsyttämisillesi
essive ärsyttämisenäsi ärsyttämisinäsi
translative ärsyttämiseksesi ärsyttämisiksesi
abessive ärsyttämisettäsi ärsyttämisittäsi
instructive — —
comitative — ärsyttämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ärsyttämisemme ärsyttämisemme
accusative nom. ärsyttämisemme ärsyttämisemme
gen. ärsyttämisemme
genitive ärsyttämisemme ärsyttämistemme
ärsyttämisiemme
partitive ärsyttämistämme ärsyttämisiämme
inessive ärsyttämisessämme ärsyttämisissämme
elative ärsyttämisestämme ärsyttämisistämme
illative ärsyttämiseemme ärsyttämisiimme
adessive ärsyttämisellämme ärsyttämisillämme
ablative ärsyttämiseltämme ärsyttämisiltämme
allative ärsyttämisellemme ärsyttämisillemme
essive ärsyttämisenämme ärsyttämisinämme
translative ärsyttämiseksemme ärsyttämisiksemme
abessive ärsyttämisettämme ärsyttämisittämme
instructive — —
comitative — ärsyttämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ärsyttämisenne ärsyttämisenne
accusative nom. ärsyttämisenne ärsyttämisenne
gen. ärsyttämisenne
genitive ärsyttämisenne ärsyttämistenne
ärsyttämisienne
partitive ärsyttämistänne ärsyttämisiänne
inessive ärsyttämisessänne ärsyttämisissänne
elative ärsyttämisestänne ärsyttämisistänne
illative ärsyttämiseenne ärsyttämisiinne
adessive ärsyttämisellänne ärsyttämisillänne
ablative ärsyttämiseltänne ärsyttämisiltänne
allative ärsyttämisellenne ärsyttämisillenne
essive ärsyttämisenänne ärsyttämisinänne
translative ärsyttämiseksenne ärsyttämisiksenne
abessive ärsyttämisettänne ärsyttämisittänne
instructive — —
comitative — ärsyttämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ärsyttämisensä ärsyttämisensä
accusative nom. ärsyttämisensä ärsyttämisensä
gen. ärsyttämisensä
genitive ärsyttämisensä ärsyttämistensä
ärsyttämisiensä
partitive ärsyttämistään
ärsyttämistänsä 		ärsyttämisiään
ärsyttämisiänsä
inessive ärsyttämisessään
ärsyttämisessänsä 		ärsyttämisissään
ärsyttämisissänsä
elative ärsyttämisestään
ärsyttämisestänsä 		ärsyttämisistään
ärsyttämisistänsä
illative ärsyttämiseensä ärsyttämisiinsä
adessive ärsyttämisellään
ärsyttämisellänsä 		ärsyttämisillään
ärsyttämisillänsä
ablative ärsyttämiseltään
ärsyttämiseltänsä 		ärsyttämisiltään
ärsyttämisiltänsä
allative ärsyttämiselleen
ärsyttämisellensä 		ärsyttämisilleen
ärsyttämisillensä
essive ärsyttämisenään
ärsyttämisenänsä 		ärsyttämisinään
ärsyttämisinänsä
translative ärsyttämisekseen
ärsyttämiseksensä 		ärsyttämisikseen
ärsyttämisiksensä
abessive ärsyttämisettään
ärsyttämisettänsä 		ärsyttämisittään
ärsyttämisittänsä
instructive — —
comitative — ärsyttämisineen
ärsyttämisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.