ärsyttymätön

Finnish

Participle

ärsyttymätön

  1. negative participle of ärsyttyä

Declension

Inflection of ärsyttymätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative ärsyttymätön ärsyttymättömät
genitive ärsyttymättömän ärsyttymättömien
partitive ärsyttymätöntä ärsyttymättömiä
illative ärsyttymättömään ärsyttymättömiin
singular plural
nominative ärsyttymätön ärsyttymättömät
accusative nom. ärsyttymätön ärsyttymättömät
gen. ärsyttymättömän
genitive ärsyttymättömän ärsyttymättömien
ärsyttymätönten rare
partitive ärsyttymätöntä ärsyttymättömiä
inessive ärsyttymättömässä ärsyttymättömissä
elative ärsyttymättömästä ärsyttymättömistä
illative ärsyttymättömään ärsyttymättömiin
adessive ärsyttymättömällä ärsyttymättömillä
ablative ärsyttymättömältä ärsyttymättömiltä
allative ärsyttymättömälle ärsyttymättömille
essive ärsyttymättömänä ärsyttymättöminä
translative ärsyttymättömäksi ärsyttymättömiksi
abessive ärsyttymättömättä ärsyttymättömittä
instructive — ärsyttymättömin
comitative — ärsyttymättömine
Possessive forms of ärsyttymätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative ärsyttymättömäni ärsyttymättömäni
accusative nom. ärsyttymättömäni ärsyttymättömäni
gen. ärsyttymättömäni
genitive ärsyttymättömäni ärsyttymättömieni
ärsyttymätönteni rare
partitive ärsyttymätöntäni ärsyttymättömiäni
inessive ärsyttymättömässäni ärsyttymättömissäni
elative ärsyttymättömästäni ärsyttymättömistäni
illative ärsyttymättömääni ärsyttymättömiini
adessive ärsyttymättömälläni ärsyttymättömilläni
ablative ärsyttymättömältäni ärsyttymättömiltäni
allative ärsyttymättömälleni ärsyttymättömilleni
essive ärsyttymättömänäni ärsyttymättöminäni
translative ärsyttymättömäkseni ärsyttymättömikseni
abessive ärsyttymättömättäni ärsyttymättömittäni
instructive — —
comitative — ärsyttymättömineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ärsyttymättömäsi ärsyttymättömäsi
accusative nom. ärsyttymättömäsi ärsyttymättömäsi
gen. ärsyttymättömäsi
genitive ärsyttymättömäsi ärsyttymättömiesi
ärsyttymätöntesi rare
partitive ärsyttymätöntäsi ärsyttymättömiäsi
inessive ärsyttymättömässäsi ärsyttymättömissäsi
elative ärsyttymättömästäsi ärsyttymättömistäsi
illative ärsyttymättömääsi ärsyttymättömiisi
adessive ärsyttymättömälläsi ärsyttymättömilläsi
ablative ärsyttymättömältäsi ärsyttymättömiltäsi
allative ärsyttymättömällesi ärsyttymättömillesi
essive ärsyttymättömänäsi ärsyttymättöminäsi
translative ärsyttymättömäksesi ärsyttymättömiksesi
abessive ärsyttymättömättäsi ärsyttymättömittäsi
instructive — —
comitative — ärsyttymättöminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ärsyttymättömämme ärsyttymättömämme
accusative nom. ärsyttymättömämme ärsyttymättömämme
gen. ärsyttymättömämme
genitive ärsyttymättömämme ärsyttymättömiemme
ärsyttymätöntemme rare
partitive ärsyttymätöntämme ärsyttymättömiämme
inessive ärsyttymättömässämme ärsyttymättömissämme
elative ärsyttymättömästämme ärsyttymättömistämme
illative ärsyttymättömäämme ärsyttymättömiimme
adessive ärsyttymättömällämme ärsyttymättömillämme
ablative ärsyttymättömältämme ärsyttymättömiltämme
allative ärsyttymättömällemme ärsyttymättömillemme
essive ärsyttymättömänämme ärsyttymättöminämme
translative ärsyttymättömäksemme ärsyttymättömiksemme
abessive ärsyttymättömättämme ärsyttymättömittämme
instructive — —
comitative — ärsyttymättöminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ärsyttymättömänne ärsyttymättömänne
accusative nom. ärsyttymättömänne ärsyttymättömänne
gen. ärsyttymättömänne
genitive ärsyttymättömänne ärsyttymättömienne
ärsyttymätöntenne rare
partitive ärsyttymätöntänne ärsyttymättömiänne
inessive ärsyttymättömässänne ärsyttymättömissänne
elative ärsyttymättömästänne ärsyttymättömistänne
illative ärsyttymättömäänne ärsyttymättömiinne
adessive ärsyttymättömällänne ärsyttymättömillänne
ablative ärsyttymättömältänne ärsyttymättömiltänne
allative ärsyttymättömällenne ärsyttymättömillenne
essive ärsyttymättömänänne ärsyttymättöminänne
translative ärsyttymättömäksenne ärsyttymättömiksenne
abessive ärsyttymättömättänne ärsyttymättömittänne
instructive — —
comitative — ärsyttymättöminenne
third-person possessor
singular plural
nominative ärsyttymättömänsä ärsyttymättömänsä
accusative nom. ärsyttymättömänsä ärsyttymättömänsä
gen. ärsyttymättömänsä
genitive ärsyttymättömänsä ärsyttymättömiensä
ärsyttymätöntensä rare
partitive ärsyttymätöntään
ärsyttymätöntänsä 		ärsyttymättömiään
ärsyttymättömiänsä
inessive ärsyttymättömässään
ärsyttymättömässänsä 		ärsyttymättömissään
ärsyttymättömissänsä
elative ärsyttymättömästään
ärsyttymättömästänsä 		ärsyttymättömistään
ärsyttymättömistänsä
illative ärsyttymättömäänsä ärsyttymättömiinsä
adessive ärsyttymättömällään
ärsyttymättömällänsä 		ärsyttymättömillään
ärsyttymättömillänsä
ablative ärsyttymättömältään
ärsyttymättömältänsä 		ärsyttymättömiltään
ärsyttymättömiltänsä
allative ärsyttymättömälleen
ärsyttymättömällensä 		ärsyttymättömilleen
ärsyttymättömillensä
essive ärsyttymättömänään
ärsyttymättömänänsä 		ärsyttymättöminään
ärsyttymättöminänsä
translative ärsyttymättömäkseen
ärsyttymättömäksensä 		ärsyttymättömikseen
ärsyttymättömiksensä
abessive ärsyttymättömättään
ärsyttymättömättänsä 		ärsyttymättömittään
ärsyttymättömittänsä
instructive — —
comitative — ärsyttymättömineen
ärsyttymättöminensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.