ärsyyntymätön

Finnish

Participle

ärsyyntymätön

  1. negative participle of ärsyyntyä

Declension

Inflection of ärsyyntymätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative ärsyyntymätön ärsyyntymättömät
genitive ärsyyntymättömän ärsyyntymättömien
partitive ärsyyntymätöntä ärsyyntymättömiä
illative ärsyyntymättömään ärsyyntymättömiin
singular plural
nominative ärsyyntymätön ärsyyntymättömät
accusative nom. ärsyyntymätön ärsyyntymättömät
gen. ärsyyntymättömän
genitive ärsyyntymättömän ärsyyntymättömien
ärsyyntymätönten rare
partitive ärsyyntymätöntä ärsyyntymättömiä
inessive ärsyyntymättömässä ärsyyntymättömissä
elative ärsyyntymättömästä ärsyyntymättömistä
illative ärsyyntymättömään ärsyyntymättömiin
adessive ärsyyntymättömällä ärsyyntymättömillä
ablative ärsyyntymättömältä ärsyyntymättömiltä
allative ärsyyntymättömälle ärsyyntymättömille
essive ärsyyntymättömänä ärsyyntymättöminä
translative ärsyyntymättömäksi ärsyyntymättömiksi
abessive ärsyyntymättömättä ärsyyntymättömittä
instructive — ärsyyntymättömin
comitative — ärsyyntymättömine
Possessive forms of ärsyyntymätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative ärsyyntymättömäni ärsyyntymättömäni
accusative nom. ärsyyntymättömäni ärsyyntymättömäni
gen. ärsyyntymättömäni
genitive ärsyyntymättömäni ärsyyntymättömieni
ärsyyntymätönteni rare
partitive ärsyyntymätöntäni ärsyyntymättömiäni
inessive ärsyyntymättömässäni ärsyyntymättömissäni
elative ärsyyntymättömästäni ärsyyntymättömistäni
illative ärsyyntymättömääni ärsyyntymättömiini
adessive ärsyyntymättömälläni ärsyyntymättömilläni
ablative ärsyyntymättömältäni ärsyyntymättömiltäni
allative ärsyyntymättömälleni ärsyyntymättömilleni
essive ärsyyntymättömänäni ärsyyntymättöminäni
translative ärsyyntymättömäkseni ärsyyntymättömikseni
abessive ärsyyntymättömättäni ärsyyntymättömittäni
instructive — —
comitative — ärsyyntymättömineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ärsyyntymättömäsi ärsyyntymättömäsi
accusative nom. ärsyyntymättömäsi ärsyyntymättömäsi
gen. ärsyyntymättömäsi
genitive ärsyyntymättömäsi ärsyyntymättömiesi
ärsyyntymätöntesi rare
partitive ärsyyntymätöntäsi ärsyyntymättömiäsi
inessive ärsyyntymättömässäsi ärsyyntymättömissäsi
elative ärsyyntymättömästäsi ärsyyntymättömistäsi
illative ärsyyntymättömääsi ärsyyntymättömiisi
adessive ärsyyntymättömälläsi ärsyyntymättömilläsi
ablative ärsyyntymättömältäsi ärsyyntymättömiltäsi
allative ärsyyntymättömällesi ärsyyntymättömillesi
essive ärsyyntymättömänäsi ärsyyntymättöminäsi
translative ärsyyntymättömäksesi ärsyyntymättömiksesi
abessive ärsyyntymättömättäsi ärsyyntymättömittäsi
instructive — —
comitative — ärsyyntymättöminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ärsyyntymättömämme ärsyyntymättömämme
accusative nom. ärsyyntymättömämme ärsyyntymättömämme
gen. ärsyyntymättömämme
genitive ärsyyntymättömämme ärsyyntymättömiemme
ärsyyntymätöntemme rare
partitive ärsyyntymätöntämme ärsyyntymättömiämme
inessive ärsyyntymättömässämme ärsyyntymättömissämme
elative ärsyyntymättömästämme ärsyyntymättömistämme
illative ärsyyntymättömäämme ärsyyntymättömiimme
adessive ärsyyntymättömällämme ärsyyntymättömillämme
ablative ärsyyntymättömältämme ärsyyntymättömiltämme
allative ärsyyntymättömällemme ärsyyntymättömillemme
essive ärsyyntymättömänämme ärsyyntymättöminämme
translative ärsyyntymättömäksemme ärsyyntymättömiksemme
abessive ärsyyntymättömättämme ärsyyntymättömittämme
instructive — —
comitative — ärsyyntymättöminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ärsyyntymättömänne ärsyyntymättömänne
accusative nom. ärsyyntymättömänne ärsyyntymättömänne
gen. ärsyyntymättömänne
genitive ärsyyntymättömänne ärsyyntymättömienne
ärsyyntymätöntenne rare
partitive ärsyyntymätöntänne ärsyyntymättömiänne
inessive ärsyyntymättömässänne ärsyyntymättömissänne
elative ärsyyntymättömästänne ärsyyntymättömistänne
illative ärsyyntymättömäänne ärsyyntymättömiinne
adessive ärsyyntymättömällänne ärsyyntymättömillänne
ablative ärsyyntymättömältänne ärsyyntymättömiltänne
allative ärsyyntymättömällenne ärsyyntymättömillenne
essive ärsyyntymättömänänne ärsyyntymättöminänne
translative ärsyyntymättömäksenne ärsyyntymättömiksenne
abessive ärsyyntymättömättänne ärsyyntymättömittänne
instructive — —
comitative — ärsyyntymättöminenne
third-person possessor
singular plural
nominative ärsyyntymättömänsä ärsyyntymättömänsä
accusative nom. ärsyyntymättömänsä ärsyyntymättömänsä
gen. ärsyyntymättömänsä
genitive ärsyyntymättömänsä ärsyyntymättömiensä
ärsyyntymätöntensä rare
partitive ärsyyntymätöntään
ärsyyntymätöntänsä 		ärsyyntymättömiään
ärsyyntymättömiänsä
inessive ärsyyntymättömässään
ärsyyntymättömässänsä 		ärsyyntymättömissään
ärsyyntymättömissänsä
elative ärsyyntymättömästään
ärsyyntymättömästänsä 		ärsyyntymättömistään
ärsyyntymättömistänsä
illative ärsyyntymättömäänsä ärsyyntymättömiinsä
adessive ärsyyntymättömällään
ärsyyntymättömällänsä 		ärsyyntymättömillään
ärsyyntymättömillänsä
ablative ärsyyntymättömältään
ärsyyntymättömältänsä 		ärsyyntymättömiltään
ärsyyntymättömiltänsä
allative ärsyyntymättömälleen
ärsyyntymättömällensä 		ärsyyntymättömilleen
ärsyyntymättömillensä
essive ärsyyntymättömänään
ärsyyntymättömänänsä 		ärsyyntymättöminään
ärsyyntymättöminänsä
translative ärsyyntymättömäkseen
ärsyyntymättömäksensä 		ärsyyntymättömikseen
ärsyyntymättömiksensä
abessive ärsyyntymättömättään
ärsyyntymättömättänsä 		ärsyyntymättömittään
ärsyyntymättömittänsä
instructive — —
comitative — ärsyyntymättömineen
ärsyyntymättöminensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.