ärsyyntyä

Finnish

Etymology

ärtyä +‎ -yntyä (compare ärsyttää).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈærsyːntyæˣ/, [ˈærs̠yːn̪ˌt̪yæ(ʔ)]
  • Rhymes: -yæ
  • Syllabification(key): är‧syyn‧ty‧ä
  • Hyphenation(key): är‧syyn‧tyä

Verb

ärsyyntyä

  1. (intransitive) To become irritated.

Conjugation

Inflection of ärsyyntyä (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ärsyynnyn en ärsyynny 1st sing. olen ärsyyntynyt en ole ärsyyntynyt
2nd sing. ärsyynnyt et ärsyynny 2nd sing. olet ärsyyntynyt et ole ärsyyntynyt
3rd sing. ärsyyntyy ei ärsyynny 3rd sing. on ärsyyntynyt ei ole ärsyyntynyt
1st plur. ärsyynnymme emme ärsyynny 1st plur. olemme ärsyyntyneet emme ole ärsyyntyneet
2nd plur. ärsyynnytte ette ärsyynny 2nd plur. olette ärsyyntyneet ette ole ärsyyntyneet
3rd plur. ärsyyntyvät eivät ärsyynny 3rd plur. ovat ärsyyntyneet eivät ole ärsyyntyneet
passive ärsyynnytään ei ärsyynnytä passive on ärsyynnytty ei ole ärsyynnytty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ärsyynnyin en ärsyyntynyt 1st sing. olin ärsyyntynyt en ollut ärsyyntynyt
2nd sing. ärsyynnyit et ärsyyntynyt 2nd sing. olit ärsyyntynyt et ollut ärsyyntynyt
3rd sing. ärsyyntyi ei ärsyyntynyt 3rd sing. oli ärsyyntynyt ei ollut ärsyyntynyt
1st plur. ärsyynnyimme emme ärsyyntyneet 1st plur. olimme ärsyyntyneet emme olleet ärsyyntyneet
2nd plur. ärsyynnyitte ette ärsyyntyneet 2nd plur. olitte ärsyyntyneet ette olleet ärsyyntyneet
3rd plur. ärsyyntyivät eivät ärsyyntyneet 3rd plur. olivat ärsyyntyneet eivät olleet ärsyyntyneet
passive ärsyynnyttiin ei ärsyynnytty passive oli ärsyynnytty ei ollut ärsyynnytty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ärsyyntyisin en ärsyyntyisi 1st sing. olisin ärsyyntynyt en olisi ärsyyntynyt
2nd sing. ärsyyntyisit et ärsyyntyisi 2nd sing. olisit ärsyyntynyt et olisi ärsyyntynyt
3rd sing. ärsyyntyisi ei ärsyyntyisi 3rd sing. olisi ärsyyntynyt ei olisi ärsyyntynyt
1st plur. ärsyyntyisimme emme ärsyyntyisi 1st plur. olisimme ärsyyntyneet emme olisi ärsyyntyneet
2nd plur. ärsyyntyisitte ette ärsyyntyisi 2nd plur. olisitte ärsyyntyneet ette olisi ärsyyntyneet
3rd plur. ärsyyntyisivät eivät ärsyyntyisi 3rd plur. olisivat ärsyyntyneet eivät olisi ärsyyntyneet
passive ärsyynnyttäisiin ei ärsyynnyttäisi passive olisi ärsyynnytty ei olisi ärsyynnytty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. ärsyynny älä ärsyynny 2nd sing. — —
3rd sing. ärsyyntyköön älköön ärsyyntykö 3rd sing. olkoon ärsyyntynyt älköön olko ärsyyntynyt
1st plur. ärsyyntykäämme älkäämme ärsyyntykö 1st plur. — —
2nd plur. ärsyyntykää älkää ärsyyntykö 2nd plur. — —
3rd plur. ärsyyntykööt älkööt ärsyyntykö 3rd plur. olkoot ärsyyntyneet älkööt olko ärsyyntyneet
passive ärsyynnyttäköön älköön ärsyynnyttäkö passive olkoon ärsyynnytty älköön olko ärsyynnytty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ärsyyntynen en ärsyyntyne 1st sing. lienen ärsyyntynyt en liene ärsyyntynyt
2nd sing. ärsyyntynet et ärsyyntyne 2nd sing. lienet ärsyyntynyt et liene ärsyyntynyt
3rd sing. ärsyyntynee ei ärsyyntyne 3rd sing. lienee ärsyyntynyt ei liene ärsyyntynyt
1st plur. ärsyyntynemme emme ärsyyntyne 1st plur. lienemme ärsyyntyneet emme liene ärsyyntyneet
2nd plur. ärsyyntynette ette ärsyyntyne 2nd plur. lienette ärsyyntyneet ette liene ärsyyntyneet
3rd plur. ärsyyntynevät eivät ärsyyntyne 3rd plur. lienevät ärsyyntyneet eivät liene ärsyyntyneet
passive ärsyynnyttäneen ei ärsyynnyttäne passive lienee ärsyynnytty ei liene ärsyynnytty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ärsyyntyä present ärsyyntyvä ärsyynnyttävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ärsyyntyäkseni ärsyyntyäksemme
2nd ärsyyntyäksesi ärsyyntyäksenne
3rd ärsyyntyäkseen
ärsyyntyäksensä
past ärsyyntynyt ärsyynnytty
2nd inessive2 ärsyyntyessä ärsyynnyttäessä agent4 ärsyyntymä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ärsyyntyessäni ärsyyntyessämme
2nd ärsyyntyessäsi ärsyyntyessänne
3rd ärsyyntyessään
ärsyyntyessänsä
negative ärsyyntymätön
instructive ärsyyntyen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive ärsyyntymässä —
elative ärsyyntymästä —
illative ärsyyntymään —
adessive ärsyyntymällä —
abessive ärsyyntymättä —
instructive ärsyyntymän ärsyynnyttämän
4th3 verbal noun ärsyyntyminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ärsyyntymäisilläni ärsyyntymäisillämme
2nd ärsyyntymäisilläsi ärsyyntymäisillänne
3rd ärsyyntymäisillään
ärsyyntymäisillänsä

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.