aineellistua

Finnish

Etymology

aineellistaa (“to materialize”) +‎ -ua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑi̯neːlːistuɑˣ/, [ˈɑ̝i̯ne̞ːlˌlis̠tuɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -istuɑ
  • Syllabification(key): ai‧neel‧lis‧tu‧a
  • Hyphenation(key): ai‧neel‧lis‧tua

Verb

aineellistua

  1. (intransitive) to materialise/materialize

Conjugation

Inflection of aineellistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. aineellistun en aineellistu 1st sing. olen aineellistunut en ole aineellistunut
2nd sing. aineellistut et aineellistu 2nd sing. olet aineellistunut et ole aineellistunut
3rd sing. aineellistuu ei aineellistu 3rd sing. on aineellistunut ei ole aineellistunut
1st plur. aineellistumme emme aineellistu 1st plur. olemme aineellistuneet emme ole aineellistuneet
2nd plur. aineellistutte ette aineellistu 2nd plur. olette aineellistuneet ette ole aineellistuneet
3rd plur. aineellistuvat eivät aineellistu 3rd plur. ovat aineellistuneet eivät ole aineellistuneet
passive aineellistutaan ei aineellistuta passive on aineellistuttu ei ole aineellistuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. aineellistuin en aineellistunut 1st sing. olin aineellistunut en ollut aineellistunut
2nd sing. aineellistuit et aineellistunut 2nd sing. olit aineellistunut et ollut aineellistunut
3rd sing. aineellistui ei aineellistunut 3rd sing. oli aineellistunut ei ollut aineellistunut
1st plur. aineellistuimme emme aineellistuneet 1st plur. olimme aineellistuneet emme olleet aineellistuneet
2nd plur. aineellistuitte ette aineellistuneet 2nd plur. olitte aineellistuneet ette olleet aineellistuneet
3rd plur. aineellistuivat eivät aineellistuneet 3rd plur. olivat aineellistuneet eivät olleet aineellistuneet
passive aineellistuttiin ei aineellistuttu passive oli aineellistuttu ei ollut aineellistuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. aineellistuisin en aineellistuisi 1st sing. olisin aineellistunut en olisi aineellistunut
2nd sing. aineellistuisit et aineellistuisi 2nd sing. olisit aineellistunut et olisi aineellistunut
3rd sing. aineellistuisi ei aineellistuisi 3rd sing. olisi aineellistunut ei olisi aineellistunut
1st plur. aineellistuisimme emme aineellistuisi 1st plur. olisimme aineellistuneet emme olisi aineellistuneet
2nd plur. aineellistuisitte ette aineellistuisi 2nd plur. olisitte aineellistuneet ette olisi aineellistuneet
3rd plur. aineellistuisivat eivät aineellistuisi 3rd plur. olisivat aineellistuneet eivät olisi aineellistuneet
passive aineellistuttaisiin ei aineellistuttaisi passive olisi aineellistuttu ei olisi aineellistuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. aineellistu älä aineellistu 2nd sing. — —
3rd sing. aineellistukoon älköön aineellistuko 3rd sing. olkoon aineellistunut älköön olko aineellistunut
1st plur. aineellistukaamme älkäämme aineellistuko 1st plur. — —
2nd plur. aineellistukaa älkää aineellistuko 2nd plur. — —
3rd plur. aineellistukoot älkööt aineellistuko 3rd plur. olkoot aineellistuneet älkööt olko aineellistuneet
passive aineellistuttakoon älköön aineellistuttako passive olkoon aineellistuttu älköön olko aineellistuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. aineellistunen en aineellistune 1st sing. lienen aineellistunut en liene aineellistunut
2nd sing. aineellistunet et aineellistune 2nd sing. lienet aineellistunut et liene aineellistunut
3rd sing. aineellistunee ei aineellistune 3rd sing. lienee aineellistunut ei liene aineellistunut
1st plur. aineellistunemme emme aineellistune 1st plur. lienemme aineellistuneet emme liene aineellistuneet
2nd plur. aineellistunette ette aineellistune 2nd plur. lienette aineellistuneet ette liene aineellistuneet
3rd plur. aineellistunevat eivät aineellistune 3rd plur. lienevät aineellistuneet eivät liene aineellistuneet
passive aineellistuttaneen ei aineellistuttane passive lienee aineellistuttu ei liene aineellistuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st aineellistua present aineellistuva aineellistuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st aineellistuakseni aineellistuaksemme
2nd aineellistuaksesi aineellistuaksenne
3rd aineellistuakseen
aineellistuaksensa
past aineellistunut aineellistuttu
2nd inessive2 aineellistuessa aineellistuttaessa agent4 aineellistuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st aineellistuessani aineellistuessamme
2nd aineellistuessasi aineellistuessanne
3rd aineellistuessaan
aineellistuessansa
negative aineellistumaton
instructive aineellistuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive aineellistumassa —
elative aineellistumasta —
illative aineellistumaan —
adessive aineellistumalla —
abessive aineellistumatta —
instructive aineellistuman aineellistuttaman
4th3 verbal noun aineellistuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st aineellistumaisillani aineellistumaisillamme
2nd aineellistumaisillasi aineellistumaisillanne
3rd aineellistumaisillaan
aineellistumaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.