edistymätön

Finnish

Participle

edistymätön

  1. negative participle of edistyä

Declension

Inflection of edistymätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative edistymätön edistymättömät
genitive edistymättömän edistymättömien
partitive edistymätöntä edistymättömiä
illative edistymättömään edistymättömiin
singular plural
nominative edistymätön edistymättömät
accusative nom. edistymätön edistymättömät
gen. edistymättömän
genitive edistymättömän edistymättömien
edistymätönten rare
partitive edistymätöntä edistymättömiä
inessive edistymättömässä edistymättömissä
elative edistymättömästä edistymättömistä
illative edistymättömään edistymättömiin
adessive edistymättömällä edistymättömillä
ablative edistymättömältä edistymättömiltä
allative edistymättömälle edistymättömille
essive edistymättömänä edistymättöminä
translative edistymättömäksi edistymättömiksi
abessive edistymättömättä edistymättömittä
instructive — edistymättömin
comitative — edistymättömine
Possessive forms of edistymätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative edistymättömäni edistymättömäni
accusative nom. edistymättömäni edistymättömäni
gen. edistymättömäni
genitive edistymättömäni edistymättömieni
edistymätönteni rare
partitive edistymätöntäni edistymättömiäni
inessive edistymättömässäni edistymättömissäni
elative edistymättömästäni edistymättömistäni
illative edistymättömääni edistymättömiini
adessive edistymättömälläni edistymättömilläni
ablative edistymättömältäni edistymättömiltäni
allative edistymättömälleni edistymättömilleni
essive edistymättömänäni edistymättöminäni
translative edistymättömäkseni edistymättömikseni
abessive edistymättömättäni edistymättömittäni
instructive — —
comitative — edistymättömineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative edistymättömäsi edistymättömäsi
accusative nom. edistymättömäsi edistymättömäsi
gen. edistymättömäsi
genitive edistymättömäsi edistymättömiesi
edistymätöntesi rare
partitive edistymätöntäsi edistymättömiäsi
inessive edistymättömässäsi edistymättömissäsi
elative edistymättömästäsi edistymättömistäsi
illative edistymättömääsi edistymättömiisi
adessive edistymättömälläsi edistymättömilläsi
ablative edistymättömältäsi edistymättömiltäsi
allative edistymättömällesi edistymättömillesi
essive edistymättömänäsi edistymättöminäsi
translative edistymättömäksesi edistymättömiksesi
abessive edistymättömättäsi edistymättömittäsi
instructive — —
comitative — edistymättöminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative edistymättömämme edistymättömämme
accusative nom. edistymättömämme edistymättömämme
gen. edistymättömämme
genitive edistymättömämme edistymättömiemme
edistymätöntemme rare
partitive edistymätöntämme edistymättömiämme
inessive edistymättömässämme edistymättömissämme
elative edistymättömästämme edistymättömistämme
illative edistymättömäämme edistymättömiimme
adessive edistymättömällämme edistymättömillämme
ablative edistymättömältämme edistymättömiltämme
allative edistymättömällemme edistymättömillemme
essive edistymättömänämme edistymättöminämme
translative edistymättömäksemme edistymättömiksemme
abessive edistymättömättämme edistymättömittämme
instructive — —
comitative — edistymättöminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative edistymättömänne edistymättömänne
accusative nom. edistymättömänne edistymättömänne
gen. edistymättömänne
genitive edistymättömänne edistymättömienne
edistymätöntenne rare
partitive edistymätöntänne edistymättömiänne
inessive edistymättömässänne edistymättömissänne
elative edistymättömästänne edistymättömistänne
illative edistymättömäänne edistymättömiinne
adessive edistymättömällänne edistymättömillänne
ablative edistymättömältänne edistymättömiltänne
allative edistymättömällenne edistymättömillenne
essive edistymättömänänne edistymättöminänne
translative edistymättömäksenne edistymättömiksenne
abessive edistymättömättänne edistymättömittänne
instructive — —
comitative — edistymättöminenne
third-person possessor
singular plural
nominative edistymättömänsä edistymättömänsä
accusative nom. edistymättömänsä edistymättömänsä
gen. edistymättömänsä
genitive edistymättömänsä edistymättömiensä
edistymätöntensä rare
partitive edistymätöntään
edistymätöntänsä 		edistymättömiään
edistymättömiänsä
inessive edistymättömässään
edistymättömässänsä 		edistymättömissään
edistymättömissänsä
elative edistymättömästään
edistymättömästänsä 		edistymättömistään
edistymättömistänsä
illative edistymättömäänsä edistymättömiinsä
adessive edistymättömällään
edistymättömällänsä 		edistymättömillään
edistymättömillänsä
ablative edistymättömältään
edistymättömältänsä 		edistymättömiltään
edistymättömiltänsä
allative edistymättömälleen
edistymättömällensä 		edistymättömilleen
edistymättömillensä
essive edistymättömänään
edistymättömänänsä 		edistymättöminään
edistymättöminänsä
translative edistymättömäkseen
edistymättömäksensä 		edistymättömikseen
edistymättömiksensä
abessive edistymättömättään
edistymättömättänsä 		edistymättömittään
edistymättömittänsä
instructive — —
comitative — edistymättömineen
edistymättöminensä

Derived terms

  • edistymättömyys
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.