enimmäisaika

Finnish

Etymology

enimmäis- +‎ aika

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈenimːæi̯sˌɑi̯kɑ/, [ˈe̞nimːæi̯s̠ˌɑ̝i̯kɑ̝]
  • Rhymes: -ɑikɑ
  • Syllabification(key): e‧nim‧mäis‧ai‧ka
  • Hyphenation(key): enimmäis‧aika

Noun

enimmäisaika

  1. maximum time

Declension

Inflection of enimmäisaika (Kotus type 9*/kala, ik-j gradation)
nominative enimmäisaika enimmäisajat
genitive enimmäisajan enimmäisaikojen
partitive enimmäisaikaa enimmäisaikoja
illative enimmäisaikaan enimmäisaikoihin
singular plural
nominative enimmäisaika enimmäisajat
accusative nom. enimmäisaika enimmäisajat
gen. enimmäisajan
genitive enimmäisajan enimmäisaikojen
enimmäisaikain rare
partitive enimmäisaikaa enimmäisaikoja
inessive enimmäisajassa enimmäisajoissa
elative enimmäisajasta enimmäisajoista
illative enimmäisaikaan enimmäisaikoihin
adessive enimmäisajalla enimmäisajoilla
ablative enimmäisajalta enimmäisajoilta
allative enimmäisajalle enimmäisajoille
essive enimmäisaikana enimmäisaikoina
translative enimmäisajaksi enimmäisajoiksi
abessive enimmäisajatta enimmäisajoitta
instructive — enimmäisajoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of enimmäisaika (Kotus type 9*/kala, ik-j gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative enimmäisaikani enimmäisaikani
accusative nom. enimmäisaikani enimmäisaikani
gen. enimmäisaikani
genitive enimmäisaikani enimmäisaikojeni
enimmäisaikaini rare
partitive enimmäisaikaani enimmäisaikojani
inessive enimmäisajassani enimmäisajoissani
elative enimmäisajastani enimmäisajoistani
illative enimmäisaikaani enimmäisaikoihini
adessive enimmäisajallani enimmäisajoillani
ablative enimmäisajaltani enimmäisajoiltani
allative enimmäisajalleni enimmäisajoilleni
essive enimmäisaikanani enimmäisaikoinani
translative enimmäisajakseni enimmäisajoikseni
abessive enimmäisajattani enimmäisajoittani
instructive — —
comitative — enimmäisaikoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative enimmäisaikasi enimmäisaikasi
accusative nom. enimmäisaikasi enimmäisaikasi
gen. enimmäisaikasi
genitive enimmäisaikasi enimmäisaikojesi
enimmäisaikaisi rare
partitive enimmäisaikaasi enimmäisaikojasi
inessive enimmäisajassasi enimmäisajoissasi
elative enimmäisajastasi enimmäisajoistasi
illative enimmäisaikaasi enimmäisaikoihisi
adessive enimmäisajallasi enimmäisajoillasi
ablative enimmäisajaltasi enimmäisajoiltasi
allative enimmäisajallesi enimmäisajoillesi
essive enimmäisaikanasi enimmäisaikoinasi
translative enimmäisajaksesi enimmäisajoiksesi
abessive enimmäisajattasi enimmäisajoittasi
instructive — —
comitative — enimmäisaikoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative enimmäisaikamme enimmäisaikamme
accusative nom. enimmäisaikamme enimmäisaikamme
gen. enimmäisaikamme
genitive enimmäisaikamme enimmäisaikojemme
enimmäisaikaimme rare
partitive enimmäisaikaamme enimmäisaikojamme
inessive enimmäisajassamme enimmäisajoissamme
elative enimmäisajastamme enimmäisajoistamme
illative enimmäisaikaamme enimmäisaikoihimme
adessive enimmäisajallamme enimmäisajoillamme
ablative enimmäisajaltamme enimmäisajoiltamme
allative enimmäisajallemme enimmäisajoillemme
essive enimmäisaikanamme enimmäisaikoinamme
translative enimmäisajaksemme enimmäisajoiksemme
abessive enimmäisajattamme enimmäisajoittamme
instructive — —
comitative — enimmäisaikoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative enimmäisaikanne enimmäisaikanne
accusative nom. enimmäisaikanne enimmäisaikanne
gen. enimmäisaikanne
genitive enimmäisaikanne enimmäisaikojenne
enimmäisaikainne rare
partitive enimmäisaikaanne enimmäisaikojanne
inessive enimmäisajassanne enimmäisajoissanne
elative enimmäisajastanne enimmäisajoistanne
illative enimmäisaikaanne enimmäisaikoihinne
adessive enimmäisajallanne enimmäisajoillanne
ablative enimmäisajaltanne enimmäisajoiltanne
allative enimmäisajallenne enimmäisajoillenne
essive enimmäisaikananne enimmäisaikoinanne
translative enimmäisajaksenne enimmäisajoiksenne
abessive enimmäisajattanne enimmäisajoittanne
instructive — —
comitative — enimmäisaikoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative enimmäisaikansa enimmäisaikansa
accusative nom. enimmäisaikansa enimmäisaikansa
gen. enimmäisaikansa
genitive enimmäisaikansa enimmäisaikojensa
enimmäisaikainsa rare
partitive enimmäisaikaansa enimmäisaikojaan
enimmäisaikojansa
inessive enimmäisajassaan
enimmäisajassansa 		enimmäisajoissaan
enimmäisajoissansa
elative enimmäisajastaan
enimmäisajastansa 		enimmäisajoistaan
enimmäisajoistansa
illative enimmäisaikaansa enimmäisaikoihinsa
adessive enimmäisajallaan
enimmäisajallansa 		enimmäisajoillaan
enimmäisajoillansa
ablative enimmäisajaltaan
enimmäisajaltansa 		enimmäisajoiltaan
enimmäisajoiltansa
allative enimmäisajalleen
enimmäisajallensa 		enimmäisajoilleen
enimmäisajoillensa
essive enimmäisaikanaan
enimmäisaikanansa 		enimmäisaikoinaan
enimmäisaikoinansa
translative enimmäisajakseen
enimmäisajaksensa 		enimmäisajoikseen
enimmäisajoiksensa
abessive enimmäisajattaan
enimmäisajattansa 		enimmäisajoittaan
enimmäisajoittansa
instructive — —
comitative — enimmäisaikoineen
enimmäisaikoinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.