erimerkkinen

Finnish

Etymology

eri +‎ merkki +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈeriˌmerkːinen/, [ˈe̞riˌme̞rkːine̞n]
  • Rhymes: -erkːinen
  • Syllabification(key): e‧ri‧merk‧ki‧nen
  • Hyphenation(key): eri‧merkki‧nen

Adjective

erimerkkinen

  1. (mathematics) discordant (of opposite sign)

Declension

Inflection of erimerkkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative erimerkkinen erimerkkiset
genitive erimerkkisen erimerkkisten
erimerkkisien
partitive erimerkkistä erimerkkisiä
illative erimerkkiseen erimerkkisiin
singular plural
nominative erimerkkinen erimerkkiset
accusative nom. erimerkkinen erimerkkiset
gen. erimerkkisen
genitive erimerkkisen erimerkkisten
erimerkkisien
partitive erimerkkistä erimerkkisiä
inessive erimerkkisessä erimerkkisissä
elative erimerkkisestä erimerkkisistä
illative erimerkkiseen erimerkkisiin
adessive erimerkkisellä erimerkkisillä
ablative erimerkkiseltä erimerkkisiltä
allative erimerkkiselle erimerkkisille
essive erimerkkisenä erimerkkisinä
translative erimerkkiseksi erimerkkisiksi
abessive erimerkkisettä erimerkkisittä
instructive — erimerkkisin
comitative — erimerkkisine
Possessive forms of erimerkkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative erimerkkiseni erimerkkiseni
accusative nom. erimerkkiseni erimerkkiseni
gen. erimerkkiseni
genitive erimerkkiseni erimerkkisteni
erimerkkisieni
partitive erimerkkistäni erimerkkisiäni
inessive erimerkkisessäni erimerkkisissäni
elative erimerkkisestäni erimerkkisistäni
illative erimerkkiseeni erimerkkisiini
adessive erimerkkiselläni erimerkkisilläni
ablative erimerkkiseltäni erimerkkisiltäni
allative erimerkkiselleni erimerkkisilleni
essive erimerkkisenäni erimerkkisinäni
translative erimerkkisekseni erimerkkisikseni
abessive erimerkkisettäni erimerkkisittäni
instructive — —
comitative — erimerkkisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative erimerkkisesi erimerkkisesi
accusative nom. erimerkkisesi erimerkkisesi
gen. erimerkkisesi
genitive erimerkkisesi erimerkkistesi
erimerkkisiesi
partitive erimerkkistäsi erimerkkisiäsi
inessive erimerkkisessäsi erimerkkisissäsi
elative erimerkkisestäsi erimerkkisistäsi
illative erimerkkiseesi erimerkkisiisi
adessive erimerkkiselläsi erimerkkisilläsi
ablative erimerkkiseltäsi erimerkkisiltäsi
allative erimerkkisellesi erimerkkisillesi
essive erimerkkisenäsi erimerkkisinäsi
translative erimerkkiseksesi erimerkkisiksesi
abessive erimerkkisettäsi erimerkkisittäsi
instructive — —
comitative — erimerkkisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative erimerkkisemme erimerkkisemme
accusative nom. erimerkkisemme erimerkkisemme
gen. erimerkkisemme
genitive erimerkkisemme erimerkkistemme
erimerkkisiemme
partitive erimerkkistämme erimerkkisiämme
inessive erimerkkisessämme erimerkkisissämme
elative erimerkkisestämme erimerkkisistämme
illative erimerkkiseemme erimerkkisiimme
adessive erimerkkisellämme erimerkkisillämme
ablative erimerkkiseltämme erimerkkisiltämme
allative erimerkkisellemme erimerkkisillemme
essive erimerkkisenämme erimerkkisinämme
translative erimerkkiseksemme erimerkkisiksemme
abessive erimerkkisettämme erimerkkisittämme
instructive — —
comitative — erimerkkisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative erimerkkisenne erimerkkisenne
accusative nom. erimerkkisenne erimerkkisenne
gen. erimerkkisenne
genitive erimerkkisenne erimerkkistenne
erimerkkisienne
partitive erimerkkistänne erimerkkisiänne
inessive erimerkkisessänne erimerkkisissänne
elative erimerkkisestänne erimerkkisistänne
illative erimerkkiseenne erimerkkisiinne
adessive erimerkkisellänne erimerkkisillänne
ablative erimerkkiseltänne erimerkkisiltänne
allative erimerkkisellenne erimerkkisillenne
essive erimerkkisenänne erimerkkisinänne
translative erimerkkiseksenne erimerkkisiksenne
abessive erimerkkisettänne erimerkkisittänne
instructive — —
comitative — erimerkkisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative erimerkkisensä erimerkkisensä
accusative nom. erimerkkisensä erimerkkisensä
gen. erimerkkisensä
genitive erimerkkisensä erimerkkistensä
erimerkkisiensä
partitive erimerkkistään
erimerkkistänsä 		erimerkkisiään
erimerkkisiänsä
inessive erimerkkisessään
erimerkkisessänsä 		erimerkkisissään
erimerkkisissänsä
elative erimerkkisestään
erimerkkisestänsä 		erimerkkisistään
erimerkkisistänsä
illative erimerkkiseensä erimerkkisiinsä
adessive erimerkkisellään
erimerkkisellänsä 		erimerkkisillään
erimerkkisillänsä
ablative erimerkkiseltään
erimerkkiseltänsä 		erimerkkisiltään
erimerkkisiltänsä
allative erimerkkiselleen
erimerkkisellensä 		erimerkkisilleen
erimerkkisillensä
essive erimerkkisenään
erimerkkisenänsä 		erimerkkisinään
erimerkkisinänsä
translative erimerkkisekseen
erimerkkiseksensä 		erimerkkisikseen
erimerkkisiksensä
abessive erimerkkisettään
erimerkkisettänsä 		erimerkkisittään
erimerkkisittänsä
instructive — —
comitative — erimerkkisineen
erimerkkisinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.