| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
evankelioimisensa
|
evankelioimisensa
|
| accusative
|
nom.
|
evankelioimisensa
|
evankelioimisensa
|
| gen.
|
evankelioimisensa
|
| genitive
|
evankelioimisensa
|
evankelioimistensa evankelioimisiensa
|
| partitive
|
evankelioimistaan evankelioimistansa
|
evankelioimisiaan evankelioimisiansa
|
| inessive
|
evankelioimisessaan evankelioimisessansa
|
evankelioimisissaan evankelioimisissansa
|
| elative
|
evankelioimisestaan evankelioimisestansa
|
evankelioimisistaan evankelioimisistansa
|
| illative
|
evankelioimiseensa
|
evankelioimisiinsa
|
| adessive
|
evankelioimisellaan evankelioimisellansa
|
evankelioimisillaan evankelioimisillansa
|
| ablative
|
evankelioimiseltaan evankelioimiseltansa
|
evankelioimisiltaan evankelioimisiltansa
|
| allative
|
evankelioimiselleen evankelioimisellensa
|
evankelioimisilleen evankelioimisillensa
|
| essive
|
evankelioimisenaan evankelioimisenansa
|
evankelioimisinaan evankelioimisinansa
|
| translative
|
evankelioimisekseen evankelioimiseksensa
|
evankelioimisikseen evankelioimisiksensa
|
| abessive
|
evankelioimisettaan evankelioimisettansa
|
evankelioimisittaan evankelioimisittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
evankelioimisineen evankelioimisinensa
|