| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
evankelioimistyönsä
|
evankelioimistyönsä
|
| accusative
|
nom.
|
evankelioimistyönsä
|
evankelioimistyönsä
|
| gen.
|
evankelioimistyönsä
|
| genitive
|
evankelioimistyönsä
|
evankelioimistöidensä evankelioimistöittensä
|
| partitive
|
evankelioimistyötään evankelioimistyötänsä
|
evankelioimistöitään evankelioimistöitänsä
|
| inessive
|
evankelioimistyössään evankelioimistyössänsä
|
evankelioimistöissään evankelioimistöissänsä
|
| elative
|
evankelioimistyöstään evankelioimistyöstänsä
|
evankelioimistöistään evankelioimistöistänsä
|
| illative
|
evankelioimistyöhönsä
|
evankelioimistöihinsä
|
| adessive
|
evankelioimistyöllään evankelioimistyöllänsä
|
evankelioimistöillään evankelioimistöillänsä
|
| ablative
|
evankelioimistyöltään evankelioimistyöltänsä
|
evankelioimistöiltään evankelioimistöiltänsä
|
| allative
|
evankelioimistyölleen evankelioimistyöllensä
|
evankelioimistöilleen evankelioimistöillensä
|
| essive
|
evankelioimistyönään evankelioimistyönänsä
|
evankelioimistöinään evankelioimistöinänsä
|
| translative
|
evankelioimistyökseen evankelioimistyöksensä
|
evankelioimistöikseen evankelioimistöiksensä
|
| abessive
|
evankelioimistyöttään evankelioimistyöttänsä
|
evankelioimistöittään evankelioimistöittänsä
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
evankelioimistöineen evankelioimistöinensä
|