harkintavalta

Finnish

Etymology

harkinta +‎ valta

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhɑrkintɑˌʋɑltɑ/, [ˈhɑ̝rk̟in̪t̪ɑ̝ˌʋɑ̝l̪t̪ɑ̝]
  • Rhymes: -ɑltɑ
  • Syllabification(key): har‧kin‧ta‧val‧ta
  • Hyphenation(key): har‧kinta‧valta

Noun

harkintavalta

  1. discretion (power or freedom to make one's own judgements)

Declension

Inflection of harkintavalta (Kotus type 9*I/kala, lt-ll gradation)
nominative harkintavalta harkintavallat
genitive harkintavallan harkintavaltojen
partitive harkintavaltaa harkintavaltoja
illative harkintavaltaan harkintavaltoihin
singular plural
nominative harkintavalta harkintavallat
accusative nom. harkintavalta harkintavallat
gen. harkintavallan
genitive harkintavallan harkintavaltojen
harkintavaltain rare
partitive harkintavaltaa harkintavaltoja
inessive harkintavallassa harkintavalloissa
elative harkintavallasta harkintavalloista
illative harkintavaltaan harkintavaltoihin
adessive harkintavallalla harkintavalloilla
ablative harkintavallalta harkintavalloilta
allative harkintavallalle harkintavalloille
essive harkintavaltana harkintavaltoina
translative harkintavallaksi harkintavalloiksi
abessive harkintavallatta harkintavalloitta
instructive — harkintavalloin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of harkintavalta (Kotus type 9*I/kala, lt-ll gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative harkintavaltani harkintavaltani
accusative nom. harkintavaltani harkintavaltani
gen. harkintavaltani
genitive harkintavaltani harkintavaltojeni
harkintavaltaini rare
partitive harkintavaltaani harkintavaltojani
inessive harkintavallassani harkintavalloissani
elative harkintavallastani harkintavalloistani
illative harkintavaltaani harkintavaltoihini
adessive harkintavallallani harkintavalloillani
ablative harkintavallaltani harkintavalloiltani
allative harkintavallalleni harkintavalloilleni
essive harkintavaltanani harkintavaltoinani
translative harkintavallakseni harkintavalloikseni
abessive harkintavallattani harkintavalloittani
instructive — —
comitative — harkintavaltoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative harkintavaltasi harkintavaltasi
accusative nom. harkintavaltasi harkintavaltasi
gen. harkintavaltasi
genitive harkintavaltasi harkintavaltojesi
harkintavaltaisi rare
partitive harkintavaltaasi harkintavaltojasi
inessive harkintavallassasi harkintavalloissasi
elative harkintavallastasi harkintavalloistasi
illative harkintavaltaasi harkintavaltoihisi
adessive harkintavallallasi harkintavalloillasi
ablative harkintavallaltasi harkintavalloiltasi
allative harkintavallallesi harkintavalloillesi
essive harkintavaltanasi harkintavaltoinasi
translative harkintavallaksesi harkintavalloiksesi
abessive harkintavallattasi harkintavalloittasi
instructive — —
comitative — harkintavaltoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative harkintavaltamme harkintavaltamme
accusative nom. harkintavaltamme harkintavaltamme
gen. harkintavaltamme
genitive harkintavaltamme harkintavaltojemme
harkintavaltaimme rare
partitive harkintavaltaamme harkintavaltojamme
inessive harkintavallassamme harkintavalloissamme
elative harkintavallastamme harkintavalloistamme
illative harkintavaltaamme harkintavaltoihimme
adessive harkintavallallamme harkintavalloillamme
ablative harkintavallaltamme harkintavalloiltamme
allative harkintavallallemme harkintavalloillemme
essive harkintavaltanamme harkintavaltoinamme
translative harkintavallaksemme harkintavalloiksemme
abessive harkintavallattamme harkintavalloittamme
instructive — —
comitative — harkintavaltoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative harkintavaltanne harkintavaltanne
accusative nom. harkintavaltanne harkintavaltanne
gen. harkintavaltanne
genitive harkintavaltanne harkintavaltojenne
harkintavaltainne rare
partitive harkintavaltaanne harkintavaltojanne
inessive harkintavallassanne harkintavalloissanne
elative harkintavallastanne harkintavalloistanne
illative harkintavaltaanne harkintavaltoihinne
adessive harkintavallallanne harkintavalloillanne
ablative harkintavallaltanne harkintavalloiltanne
allative harkintavallallenne harkintavalloillenne
essive harkintavaltananne harkintavaltoinanne
translative harkintavallaksenne harkintavalloiksenne
abessive harkintavallattanne harkintavalloittanne
instructive — —
comitative — harkintavaltoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative harkintavaltansa harkintavaltansa
accusative nom. harkintavaltansa harkintavaltansa
gen. harkintavaltansa
genitive harkintavaltansa harkintavaltojensa
harkintavaltainsa rare
partitive harkintavaltaansa harkintavaltojaan
harkintavaltojansa
inessive harkintavallassaan
harkintavallassansa 		harkintavalloissaan
harkintavalloissansa
elative harkintavallastaan
harkintavallastansa 		harkintavalloistaan
harkintavalloistansa
illative harkintavaltaansa harkintavaltoihinsa
adessive harkintavallallaan
harkintavallallansa 		harkintavalloillaan
harkintavalloillansa
ablative harkintavallaltaan
harkintavallaltansa 		harkintavalloiltaan
harkintavalloiltansa
allative harkintavallalleen
harkintavallallensa 		harkintavalloilleen
harkintavalloillensa
essive harkintavaltanaan
harkintavaltanansa 		harkintavaltoinaan
harkintavaltoinansa
translative harkintavallakseen
harkintavallaksensa 		harkintavalloikseen
harkintavalloiksensa
abessive harkintavallattaan
harkintavallattansa 		harkintavalloittaan
harkintavalloittansa
instructive — —
comitative — harkintavaltoineen
harkintavaltoinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.