heinätaakka
Ingrian
Etymology
From heinä (“hay”) + taakka (“load”).
Pronunciation
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈhei̯næˌtɑːkːɑ/, [ˈhe̞i̯nəˌtɑːkː]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈhei̯næˌtɑːkːɑ/, [ˈhe̞i̯næˌtɑːkːɑ]
- Rhymes: -ɑːkː, -ɑːkːɑ
- Hyphenation: hei‧nä‧taak‧ka
Noun
heinätaakka
Declension
| Declension of heinätaakka (type 3/kana, kk-k gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | heinätaakka | heinätaakat |
| genitive | heinätaakan | heinätaakkoin |
| partitive | heinätaakkaa | heinätaakkoja |
| illative | heinätaakkaa | heinätaakkoi |
| inessive | heinätaakaas | heinätaakois |
| elative | heinätaakast | heinätaakoist |
| allative | heinätaakalle | heinätaakoille |
| adessive | heinätaakaal | heinätaakoil |
| ablative | heinätaakalt | heinätaakoilt |
| translative | heinätaakaks | heinätaakoiks |
| essive | heinätaakkanna, heinätaakkaan | heinätaakkoinna, heinätaakkoin |
| exessive1) | heinätaakkant | heinätaakkoint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||
References
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 578